Oodi pupalle

Riensitte varmaan tänne katsomaan, että mikä ihme on bändi nimeltä Puppa?

Ei ole, se on yksi monista lempinimistä suolistokaasulle, kun ihmistä rupeaa sulkijalihasta hankalasti estää kaasunpurkauksen tulemista. Sitä kutsutaan kansanomaiseksi pieruksi.

Puppa varmaan valittiin lapsille sopivaksi sanaksi kuten ottamalla pierun tai tuhnun, sillä ne tuntuivat rivoilta eikä paukkupäristin sopinut lasten sanastoihin. Muinoin myrkylliseksi kuolemaksi tai näkymättömäksi myrkyksi sitä kutsuttiin.

Yritettiinhän sitä myös kautta rannain kertomalla vieruskaverille, että ”Lasautitko sinä juuri ilman asettasi?” Taikka, että tulivuori tuli ihan varoittamatta. On myös sellaista, että ”puuskuttiko ryppyreikäsi juuri viimeisen pahan henkäyksensä?”

Ehkä kakka ja puuskutin ristittiin siten, että siitä tuli iloisempi versio puppa? Tietääkseni puppa oli saaristossa käytetty sana juuri sille pahan hengen suusta alhaalta tulleelle soveliaampi nimi vaikka se totuus olisi ehkä vähemmän tunnetulle peräkorokkeelle.

Ei nyt mennä siihen jaarittelemaan monia muita lempinimiä kuten esim. miniversio auton pärisevästä putkesta.

Oli tullut tehtyä omeletti yleisen reseptin mukaan ja kun tuli iltasella nälkä ja päätin tehdä munavoileipiä vähän suolalla lisättynä, että on mukava mennä nukkumaan. Heräsin kuitenkin parin tunnin kuluttua, että pitää käydä kusella ja tekemässä tupakkaa.

Siinä tupakkaa tehdessä, oli pakko tuhnauttaa mutta sieltä vaan hoosiannaa kuului kuin pyllyyni olisi työnnetty epävireinen vappupilli matalalla äänellä ja olin ihan varma, että housun lahkeet nousivat millin tai pari ylöspäin. Tuli kyllä aika monta sarjasoittoa sillä epävireisellä konsertilla.

Tulin ajatelleeksi, että tuliko siihen läträttyä hapanta maitoa vai vanhentunutta munaa taikka oliko siinä jopa ylivanhaa sipulia. Vanhat mausteetkin saattoivat aiheuttaa hirmuisen kaasulaitoksen syntymistä. Edes rotat tai muut kuolleet eläimet eivät vedä vertoja tuolle hajulle.

Haju oli aika tymäkkä ja haisi niin vahvalle, ettei se varmaan laannu siitä paikasta pariin tuntiin. Tuostako olisi ratkaisu euroopan energiakriisiin, kun kaasuhinnat ovat ihan koholla ja niin oli minun housunitkin hetken ajaksi? Omat pajautukseni pelastaisivat koko homman?

En viitsinyt alkaa lampulla tarkistaa lattian pintaa, että oliko kaasulaitokseni ärjynyt sen verran vahvasti, että pötköni paksusuolen ihan takarintamalla olisi alkanut lohjota pieniksi paloiksi pölyiksi ja valua lahjettani pitkin lattialle, että olisi silmin määrin nähtävissä?

Oli ihan pakko avata keittiön ikkuna tuuletuksen ajaksi ja mennä parvekkeelle pistämään tupakiksi ja kissa ryntäsi onnesta parvekkeelle näkymiä katselemaan vaikka todellisuudessa oli hakemassa oikeasti elämänsä happea kaikille 9 hengelleen.

Sillä välin tshernobylin kaasu ehti tunkeutua ilmastointiputkia pitkin yläkertaan sekä toiseen vierekkäiseen naapureihimme.

Yläkerrassa eläkeläispariskunnan nainen heräsi pystyyn ja nuuhkaili ja tökkäsi Gustavia heräilemään.

– Gustav, perkele, herää nyt heti! Taasko jätit jotain bioroskikseen nopeasti pilaantuvaa ruokaa lemuamaan ympäri huoneistoa?

– M-mitäs nyt, Päivikki? En ole mitään heittänyt pilaantuvaa.

– Ihan varmasti olet tehnyt kuten aina olet tehnyt, etkä ole ajatellut laittaa sitä pilaantuvaa heti taloyhtiön bioroskikseen. Sihahti Päivikki.

Gustav sanoi, ettei ole mitään silakkaruokaa heitellyt sinne muoviseen pyttyyn ja hän otti opiksi, kun vaimo lässytti häntä bioroskiksen käytöstä.

– Käy nyt Gus katsomassa ja haista, että onko se haiseva ja jos et osaa, niin laita se parvekkeelle sillä välin, niin meet sitten aamusella heittämässä sen pois? Nyt heti!

Gustav joutui menemään keittiöön tarkistamaan ja haistamaan.

– En mä haista täältä mitään vaan haju tuleekin muualta.

– Olet varmaan menettänyt haju- ja makuaistisi ja menet heti aamulla koronatestaukseen, kuulitko?! Laita se pytty ulos leuhuamaan.

– Hyvä on, Päivi. Helpompi niin, kunhan vaan pääsisi takaisin heti nukkumaan ja on pirteämpi olo aamulla testauksessa. Ja käänsi kylkeään torkahdellessaan, kuitenkin pariskunta vetivät peittoa naamalleen, että olisi helpompaa nukkua kuin myrkyllistä ilmaa paljailla sieraimillaan ahmaista.

Sitten toisessa viereisessä yläkerran naapurissa ihmetellään kauheaa hajua.

– Vaikka katselemmekin telkkaria yhdessä, mutta mielestäni haju on yhä voimistuvampaa, emmekö juuri viime viikolla ole tilanneet huoltoyhtiöltä putsausta putkistojamme kylpyhuoneestamme? Kysyi Jesse vaimoltaan.

– Kyllä minä sen muistan, puhui Taru.

– Huoltoyhtiön mielestä haju voi johtua ihan muusta, ei kai meidän kahdesta kissasta ole kuollut juuri äsken? Onhan ne jo vanhanpuoleisia ja jompikumpi niistä Tirusta tai Terusta ovat heittäneet veivinsä?

– Käyn katsomassa niitä kisuja, haluatko tulla mukaan? Sanoi Jesse hienovaraisesti.

– En halua nähdä kangistunutta kissaamme, käy katsomassa.

Jesse kävi katsomassa ja löysi kissat ihan oikeasti elävinä ja nuuhkaili vielä ja tiesi sen, että heillä ei ollut mitään bioroskista kotonaan ja kertoi vaimolle ilouutisen:

– Kissat ovat kunnossa, mutta en tiedä mistä haju tulee? Ilmoitti Jesse Tarulleen.

– Johtuisikohan se taas kylppärin viemäristä, kun pyydettiin tarkistamaan, jos siinä on valmistusvika ja aiheuttaa hajuhaittoja?

– En tiedä, tarkastan sen. Sanoi Jesse ja ryhtyi vihikoiran lailla tutkimaan viemärin kantta läheltä haistelemalla ja ei löytänyt mitään.

– Kumma juttu, mutta en löydä ja hajukin tuntuu laantuvan. Kertoi Jesse.

– Parempi vaan soittaa huoltoyhtiölle taas uudestaan, että meillä on se taas sama ongelma. Sanoi Taru.

Itse kun nukuin ikkunaluukku auki ja peitto toimi lämmikkeenä, kun kaasulaitos ärjyisästi posautteli lisälämmitystä. Kissa oli muualla nukkumassa ja osannut avata keittiön luukun, jossa oli bio- ja roskakorit, siellä sen oli helpompaa hengittää kuin isäntänsä hajua.

Aamulla ihmettelin viedessäni roskapusseja, niin huoltoyhtiön työmiehet olivat tutkimassa ilmastointeja ja kylppärien putkistoja ja kuulemma jossakin oli vikaa.

Takaisin kotiin tullessa, piti vielä päräytellä käytävään myrkylliset kaasut, niin taas huoltoyhtiöön soittoa, että paha haju tuli takaisin.

0
topira
Piraattipuolue Turku
Ehdolla aluevaaleissa

Olen tietotekniikan konsultti ja puolustan yksityisyyden ja sananvapauden puolesta. En hyväksy minkäänlaista heikennyksiä näistä kahdesta asiasta. Koska heikoimmilla ihmisillä pitäisi olla oma yksityisyys ja sananvapaus ilmaista omaa ahdinkoaan osoittava mielenilmaus, kenelläkään meillä ei ole oikeus riistää ihmiseltä vapaus ilmaista itseään. Kunhan se ei ole vaaraksi muille eikä hänelle itselleen. Näin tulen puolustamaan aina ja nyt.
Muita tietoja:
- Tietotekniikan ammattilainen
- ATK-tallentaja
- Laatupäällikkö
- Putkentaivuttaja (metalli)
- Robotiikka + 3D Solidworks

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu