Onko masennus sairaus

Mediassa korostetaan masennuksen olevan sairaus. On hyvä, että masennuksesta kärsivien tuskaan suhtaudutaan vakavasti. Vaikea masennus vie ihmiseltä toimintakyvyn, ja sairasloma voi olla välttämätön.

Masennuksen pitäminen fyysisen sairauden kaltaisena on kuitenkin vaarallista. On vaarallista, että epämiellyttäviä tunnetiloja aletaan luokittelemaan sairauksiksi. Esimerkiksi jos lapsi on kiusattu ja masentuu, olisi typerää olettaa hänen olevan sairas. Sairaana pitäminen siirtää huomion vääriin asioihin.

Masennusta ja luonnollista surua ei voida erottaa. Ei voida arvioida onko henkilön masennus elimistön ylireagointia vai normaalia reagointia. Ei voida arvioida onko henkilön surullisuus jo kestänyt riittävän kauan, että sitä voidaan pitää masennuksena, vai onko henkilön elämä vain niin ikävää, että on luonnollista olla pitkäkestoisesti surullinen. Masennuksen käsite onkin vain byrokraattinen väline erottaa surullisista ne, joiden katsotaan tarvitsevan apua.

Masennus voi johtua somaattisista sairauksista, lääkkeistä ja päihteistä. Esimerkiksi neurologisista sairauksista tai alkoholin liikakäytöstä. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan vähentää riskiä masentua. Mieli ja ruumis ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

Sairautena masennusta ei voida kuitenkaan pitää, ellei voida osoittaa elimistössä olevaa fysiologista vikaa. Siksi esimerkiksi kansainvälisissä tautiluokitusjärjestelmissä se on luokiteltu mielenterveyden häiriöiksi eikä sairaudeksi. Tämä unohtuu yllättävän usein asiantuntijoiltakin julkisessa keskustelussa.

On vaarallista, jos ihminen houkutellaan pitämään itseään sairaana, vaikka hän ei sitä ole. Esimerkiksi jos vaikeasta yksinäisyydestä kärsivälle kerrotaan hänen sairastuneen depressioon, hän saattaa alkaa odottelemaan kotonaan sairautensa loppumista. Hänen olonsa ei kuitenkaan helpota, koska hänellä ei ole mitään sairautta, mistä voisi parantua. Hänen olonsa helpottaisi, jos hän pääsisi eroon yksinäisyydestään.

Masennus vie voimat. Aivokuvien perusteella vaikea masennus ilmenee kemiallisena epätasapainona. Ei ole kuitenkaan osoitettu, että masennus johtuisi kemiallisesta epätasapainosta. Epätasapaino voi olla masennuksen luonnollista seurausta. Tunteet koetaan aina fysiologisten reaktioiden kautta. Myös ihastuminen havaitaan aivokuvissa.

Masennuksen pitäminen sairautena pohjautuu materialistiseen elämänkatsomukseen. Pyrkimykseen selittää kaikki luonnontieteellisin menetelmin. Jos ajattelemme, että ihminen on pelkkää materiaa, siis robotin kaltainen, on loogista päätellä, että sen henkinen kärsimys johtuu materiassa olevasta toimintahäiriöstä.

Ihminen ei kuitenkaan ole robotti vaan vapaan tahdon omaava, iloa, surua, rakkautta ja omantunnon tuskia kokeva eliö. Siksi masennusta pitäisi tarkasteltava henkisemmästä näkökulmasta, ja nähdä se vain syvänä surullisuutena.

Näkökulman muutos ei tarkoittasi sitä, että masentuneille ei tulisi tarjota apua. Onhan kärsiviä ihmisiä voitava auttaa ilman, että heidät on ensin pakko määrittää sairaiksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu