Thaimaalainen jätevesien puhdistus ja jätteiden kierrätys / kompostointi projekti

 

Thaimaasta puhuttaessa ei ensimmäisenä tule mieleen ympäristöstä huolehtiminen ja kehittäminen. Vuoden alussa voimaan tullu muovipussien ilmaisjakelun lopettaminen kauppaketjuissa on ollut uutisissa ympäri maailmaa. Tosin Donald Trump taas päätti ottaa maailman mediat haltuun murhaamalla Iranilaisen kenraalin. Se onkin sitten oman bloginsa aihe se… Thaimaassa käytetään muovipusseja ja isompia muovikasseja tolkuton määrä päivittäin. Määrä oli muistaakseni 4-6 kpl / vrk / kansalainen, joita on noin 63 miljoonaa maassa. Varmaan miljoona turistia siihen päälle. Kaikki on pusseissa, ruoat, hedelmät, kookosvesi, juomat, jopa kahviakin olen nähnyt muovipusseissa.

Kaupoissa myyjät pakkaa ostokset suoraan muovikasseihin, jotka ovat sen verran heikkoja ja pieniä, että normaalin alepa-pussin sisältö vaatii 3-4 muovikassia. Tämä pitäisi nyt olla loppu, mutta Facebook-ryhmissä vielä kerrotaan muovikassien jakelun jatkuvan. Eräs kommentoijista kertoi myyjän suostuneen pakkaamaan ostokset muovikassiin, jos asiakas lupaisi käyttää kassia uudelleen. Näin päästään kiertämään kertakäyttöisen muovikassin jakelukielto. Alku on kuitenkin lupaava, monet ottavat nyt mukaan omia kangaskasseja. Äsken kävimme paikallisella markkinatorilla, joita kielto ei siis vielä koske, ja sielläkin oli jo muutamia kangaskasseja muillakin kuin meillä. Tosin, niiden sisällä oli ostokset muovipusseissa. Koko tori- / katumyyntijärjestelmä vaatii uutta innovaatiota ja paljon työtä. Tämän mainitsi myös maan ympäristöministeri. Hänen mukaansa nyt alkanut ilmaisten muovikassien jakelun kieltäminen on vasta alkuna taistelulle muovijätettä vastaan. Omana kommenttina sanoisin sen olevan myös jatkoa luonnonsuojelualueiden rauhoittamiselle turisteilta, rantojen ja katujen siivoamiselle sekä tupakointikielto-alueiden perustamisille.

Thaimaa on perustuslaillinen monarkia ja demokratia on vielä nuorta. Armeijalla on edelleen paljon vaikutusvaltaa valtion hoitamisessa ja se myös näkyy. Tällä on kuitenkin etunsa, kun tulee kysymykseen ympäristö ja luonnonsuojelu sekä yhteiskunnalliset hankkeet. Toteuttamiseen siirrytään lähes välittömästi, kun asioita ei jauheta valiokunnissa, eikä haudata byrokratiaan. Siksi uskonkin juuri Aasian toteuttavan ilmastonmuutoksen hidastamisen.

LERD-projekti mihin tänään sain tutustua lähemmin oli kuitenkin yllätti minutkin positiivisesti. Phechaburin provinssissa sijaitseva yhteiskuntajätteen käsittelyn tutkimus- ja kehittämiskeskus Laem Phak Bia on kuninkaallisessa suojeluksessa. Rahoitus tulee valtiolta ja vapaaehtoisista lahjoituksista. Thaimaalaiset mielellään antavat rahaa hyviin tarkoituksiin. Itse ajattelen tätä myös eräänlaisena verona, jonka kohteen voi kansalainen itse valita. Paikka on myös turistikohde, siellä on upea Mangrovepuumetsä suo-alueella merenrannalla. Eläinlajistoon kuuluu mm. ”mutakala” joka muistuttaa sammakon ja kalan välimuotoa ”kala joka kävelee”, ajattelin Darwinia hetken katsellessani tuota ihmeellistä eläintä. Toinen mielenkiintoinen laji on Mangrove rapu, joka on sopeutunut ”kuivalla maalla” elämiseen niin hyvin, että sen ei tarvitse mennä mereen edes lisääntymistä varten.

 

 

 

 

 

 

 

 

Palataanpa asiaan. LERD:ssä siis käsitellään jätevettä ja biojätettä. Tarkemmin voit tutustua projektin kotisivuilla asiaan (http://lerdilc.com/main). Kerron tässä nyt pääkohdat. Ideana on myös tehdä asiat mahdollisimman edullisesti.

Jäteveden ekologinen puhdistus. Jätevettä kerätään avoaltaisiin ja annetaan kasvien, eläinten (lähinnä kalojen) ja maaperän hoitaa puhdistus. Täytyy sanoa, että melko kokeelliselta vielä vaikutti, samoin näytti syntyvän hieman aromeja myös ilmaan. Yhdessä altaassa ei ilmeisesti kaikki ollut mennyt kuin strömsjössä, vaan kalat näyttivät kuolleen (ilmeisesti hapen puutteeseen).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Läheisessä altaassa taas tehdään happea jätevedestä, samalla ilmeisesti puhdistuu myös jätevesi. Koska kyseessä on aito akateeminen tutkimuslaitos, prosessia tehdään ja mitataan useilla eri kasveilla. Parhaimman hyötysuhteen löytämiseksi.

Entäs se muu jäte? No tässä kehitetään betoni-altaissa pikakompostointia. Nyt ollaan päästy parhaimmillaan 1 kk kompostointiaikaan. Jätteiden lajittelussa täällä on päädytty samaan kuin monissa kehittyneissäkin maissa. Keräysastioita ei ole miljoonaa, kuten meillä Suomessa. Niitä on kaksi. Kierrätettävä ja ei kierrätettävä jäte. Kierrätykseen menee lähestulkoon kaikki, ja loput käsitellään kompostointia varten ja erotetaan muuten käsiteltävät jätteet (tämä ei minulle auennut miten se tapahtuu, mahdollisesti poltetaan tai tms.). Kierrätettävät lajitellaan laitoksissa, joten riittää kun kaksi autoa kerää jätteet vrt. Suomen 5 – 6 eri autoon.

Samalla mietin vertailujen järkevyyttä, Suomalaista kulttuuria ja miten se mahdollisesti on esteenä tai mahdollisuutena ekologisuuden kehittymiselle. Kannattaako meidän vertailla Suomea jatkuvasti muihin valtioihin, kuten mediassa usein on tapana julkaista tilastoja ja tehdä vertailuja? Pystymmekö kehittymään kansana niin pitkälle, että avoimesti tunnustamme ja näemme mitä maailmalla tapahtuu ja ainoa vertailu olisikin oman kehityksemme tarkkailu? Olemmeko kehittyneet edellisestä vai jääneet tyytyväisinä odottamaan muiden tekemisiä…

Eräällä ystävälläni on tapana lisätä blogeihin taustamusiikki, jota kuuntelee kirjoittaessaan blogia. Olen tähän asti varastanut tämän idean omaan käyttööni ja aion myös jatkaa samalla linjalla. Jos olet lukenut City lehden blogeja, niin saatat arvata kenestä on kysymys.

 

”Are you metal – Helloween”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu