Pahkasian parodiahorisonttiutuminen kertoo arvokonservatiivien muuttumisesta

Kertovat, että ”Pahkasika” olisi loppunut siihen, että ns. parodiahorisontti ylitettiin. Tämä huomautus on etenkin konservatiivien suosiossa. Tausta-asenne on ymmärrettävä. Jos pitää vallitsevasta tilasta ja vihaa muutosta, voi muutoksen kasautumista aina lapioida liberaalien ja muutosta kannattavien päälle. Kertovat myös että tämä on oikeasti uutisankka ja ”Pahkasika” olisi lopetettu ihan muista syistä.

Mutta tarkemminkin kannattaa katsoa. Sillä vaikka oikea syy ei olekaan manattu voi se kerrottu tarina olla jotenkin viehättävällä tavalla miltei-tosi. Jos esimerkiksi vilkaisee ”Pahkasian” sarjakuvasankari Hemmo Paskiaista niin hänhän häiriköi sellaisen maailmankatsomuksensa inspiroimana, mitä nykyään rinnastettaisiin natseihin ja fasisteihin. Se, mille lehti aikoinaan irvaili, on tämän päivän todellisuutta. Mutta ei liberaalien todellisuutta.

Sama kävi itsellenikin. Kävin nostalgiapäissäni läpi nuoruuden hölmöilyjäni. Olen koonnut ison kasan roskahuumoria. Seassa on uutta, vanhaa, lainattua, varastettua ja sinistä. Tästä löytyi esimerkiksi tämän vuosituhannen alkupuolella, ennen Soinin jytkyä mutta sen jälkeen kun maahanmuuttokriittisyys oli ilmiö, koloradonkuoriaisten (Leptinotarsa decemlineata) intouttama juttu jossa kohtelin kuoriaista samalla retoriikalla mitä tapasi netin hommafoorumilla. Sloganit osuivat hyvin ja pidin parodiaa onnistuneena. Tällä hetkellä taas puhutaan paljon perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpäästä joka rinnasti maahanmuuttajia vieraslajeihin eduskunnassa.

Tämä muistuttaa siitä, miten paljon nimenomaan arvokonservatiivit ovat muuttuneet vuosien varrella. Perussuomalaisiakin johtaa armeijaa käymätön kynäniskainen Tolkienfani joka on koulutukseltaan humanisti-kielitieteilijä. Moni arvokonservatiivi on astunut puolustamaan homoseksuaalin kirjoittamaa kirjaa jossa kannustetaan karsimaan seksuaalisia pidäkkeitä.

Liberaalit muuttuvat. Onhan Harry Potterin kannatuskin on vaihtanut häränpyllyä. Ennen uskonnolliset pelkäsivät siinä olevaa pakanuutta ja pahojen henkien manaamista. Ja konservatiivit eivät pitäneet siitä että Dumbledoresta maalailtiin homoseksuaalia. Nyt taas teossarja ei saa suosiota liberaaleilta koska kirjoittajalta tuli lausuntoja sukupuolenkorjausprosesseihin. Ajat ovat menneet eteenpäin ja se mikä joskus oli edistyksellistä on jo taantumuksellista. Mutta toisaalta konservatiivitkin ovat muuttuneet hirveiksi liberaaleiksi hipeiksi ja antaneet periksi asioille jotka parikymmentä vuotta sitten olivat hirveää mädätystä.

Ehkä takana on vain se, että maailma muuttuu ja moni kokee yhteiskunnan muuttumisen abstraktina yhteiskunnan tuhoutumisena siinä mielessä että se maailma muuttuu ja loppu on TEOTWAWKI -maailmanloppu. Maailma sellaisena kuin sen tunnemme katoaa. Sitten matkan varrella vaan tajutaan että se ei ole kaiken loppu ja oikeastaan ne muutokset olivatkin aika kivoja. Kaikki muutokset eivät toki ole kannustettavia ja positiviisia ja hyviä. Niillä tuntuu olevan sellainen puoli, että ne eivät ole niitä liberaalien arvosignalointijuttuja vaan ne ovat arvokonservatiiveiksi itseään kutsuvien ihmisten omia kulttuuri-innovaatioita. Niiden lähde näyttää usein olevan arvokonservatiiveihin kohdistuvat parodiat.

Mikä tekee esimerkiksi Niilo Paasivirran ”Oikeista mielipiteistä” potentiaalisia profetioita. Mikä on asiaankuuluvaa, sillä joskus ne kertovatkin juuri tämän aivan suoraan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu