Suosikkipaikkani Pariisissa

Palasin Suomeen keskiviikkona hieman pitkin hampain, mutta palasinpa sentään – varmasti etenkin työnantajani suureksi huojennukseksi. Opettajan kuuluisaa kesälomaa on jäljellä vielä kaksi viikkoa ja pian käännän auton nokan kohti pohjoista, mutta sitä ennen on mukava palailla ajatuksissa Pariisiin ja jakaa kanssanne suosikkikohteitani. Pariisin veteraaneille ne ovat varmasti pitkälti tuttuja, mutta näihin paikkoihin on mukava palata vaikka ihan vain ajatuksissaankin.

Koska vietin Pariisissa viisi viikkoa, elin aika taloudellisesti, enkä siis osaa vinkata Michelin-ravintoloita enkä luksusristeilyjä. Sen sijaan yritin löytää paikkoja, missä on kiva hengata ihan tavallisena arkena.

 

PÈRE-LACHAISEN HAUTAUSMAA

Tämä hautausmaa on yksi Pariisin suosituimpia turistikohteita, eikä ihme – kyseessä ei ole mikä tahansa luutarha, vaan kokonainen vainajien kaupunki risteilevine teineen, puistonpenkkeineen ja taloineen päivineen. Varakkaimmille perheille on pykätty palatseja, jotka jättävät monta pientä omakotitaloa varjoonsa. Vaikka paikka on suosittu, se on niin suuri, että siellä saa enimmäkseen hiippailla ihan omassa rauhassaan hautakivien tekstejä lueskellen. Hautausmaalta löytyy suuria julkisuuden henkilöitä, mutta myös kiinnostavia yllätyksiä. Tällainen on esimerkiksi eräs löytämämme patsas, jonka naishahmo koristaa hautaa, jonka omistaja ei ole vielä kuollut. Kyseisen naishenkilön hauta ilmestyi hautausmaalle jokin aika sitten, mutta miksi?

Hautausmaa on Gambettan alueella, jossa asuin viidestä viikostani neljä. Kiva alue majoittumiseen, rauhallinen ja hyvien yhteyksien äärellä. Voin suositella!

 

 

MARAIS

Marais’n alue on myös turistien suosiossa ja se onkin yksi Pariisin vanhimmista alueista. Hauska yksityiskohta on, että alue on myös LGBT-väen suosima biletyspaikka. Tällä seudulla ei viikonloppuiltana puutu menoa, meininkiä ja blingiä. Suosittelen etsiytymään oluelle tai kahvilaan vilkkaalle alueelle ja nautiskelemaan ohikulkijoiden katselusta, jos ei kiinnosta liittyä juhlijoiden joukkoon. Ei tule tylsää!

Toinen mukava iltameininki on napata lähikaupoista ja -leipomoista hyvä apéro, eli viiniä, juustoa ja pikkupurtavaa, ja asettua Seinen rantaan paikallisten joukkoon eväineen päivineen. Jos ei ole omaa viinipullon avaajaa, joltakin löytyy kyllä lainaan. Pidä kuitenkin huolta laukustasi, sillä rannoilla on vikkeläkinttuisia kavereita jotka vaanivat vahdittomia reppuja.

 

BOIS DE VINCENNES

Pariisin suurin puisto ja oma henkilökohtainen suosikkini (tähän mennessä, en ole vielä suinkaan kaikissa puistoissa käynyt). Tämän puiston loi aikoinaan Napoleon III, ja se on uskomattoman rauhoittava paikka katsella ankkojen ja soutuveneiden lipumista ohi. Pariisilaiset muuten rakastavat istua erilaisissa puistoissa ja usein esimerkiksi suihkulähteiden äärelle on asetettu valtavat määrät tuoleja, joihin voi (maksutta) asettua paistattelemaan päivää. Vaan eipä siihen penkkiä tarvita, mikä tahansa kaistale nurmikkoa yleensä riittää siihen, että väki istuu höpöttelemässä kavereiden kanssa, syömässä eväitä ja juomassa viiniä.

Kyllä. Klisee, mutta minkäs teet. Menepäs Eiffel-tornin viereiselle nurmialueelle istuskelemaan paikallisten kanssa ja laske, kuinka monella on viinipullo ja patonki kainalossa. Aika monella.

 

 

MONTMARTRE

Ei sille voi mitään, Montmartre on ihana alue täynnä suloisia pikku kahviloita (joiden tarjoilujen laatu ei muuten todellakaan aina vastaa hintatasoa), upeita maisemia ja p a l j o n portaita ja mäkiä. Varaudu kunnon porrastreeniin, reisilihakset paukkuvat vierailun päätteeksi. Ihan pelkästä riemusta voi asettua portaiden viereen juomaan huurteista ja katsomaan, miten monta kertaa tositreenaajat jaksavat puskea portaat ylös ja alas. Aika monta, helteelläkin. Minä jaksoin kerran.

 

LE CINQUIÈME, ELI VIIDES KAUPUNGINOSA

Tämä alue on monelle tuttu latinalaiskortteleiden houkuttelevasta ravintolatarjonnasta ja Pantheonista. Viidennessä kaupunginosassa on kuitenkin myös valtavasti herttaisia pikkukatuja, joiden varsilla on pieniä putiikkeja ja kahviloita ja aukioita. Tosi hauska paikka ihan silkkaan kiertelyyn ja ihasteluun. Yhden kahvilan terassilla istui ohi kulkiessani joukko vanhempia herroja ja rouvia laulamassa, yksi mies soitti kitaraa ja toinen huuliharppua. Nojasin lyhtypylvääseen ja kuuntelin, ja varmaan vollotinkin vähän ihan vain silkasta ilosta. Miten mielettömän ranskalaista! Miten tunnelmallista!

 

ATELIER DES LUMIÈRES

Pariisissa on museoita ja näyttelyitä kolmetoista tusinassa. Atelier des Lumières, valojen ateljee, oli kuitenkin säpsähdyttävä kokemus ja siksi erityismaininnan arvoinen. Minun vierailuni aikana näytteillä oli esitys Dalista ja Gaudista, ja etenkin Dalin osuus oli henkeäsalpaavan hieno ja olisi varmasti saanut itse maestron siunauksen. Galleriassa istutaan keskelle lattiaa tai seinän viereen ja katsellaan kaikkialle ympäröiville seinille heijastettua kuvien ja musiikin täyttämää esitystä jonkin taiteilijan teoksista. Työt heräävät eloon, liikkuvat ja muodostavat täysin uudenlaisen elämyksen. Kuiskasin ainakin kolmesti ääneen ”ei ole todellista”. Tänne aion mennä jokaisella Pariisin reissullani!

 

 

Mikä on sinun suosikkipaikkasi Pariisissa? Vinkkejä otetaan vastaan, vierailuja tulee nimittäin tulevaisuudessakin!

(Artikkeli julkaistu ensimmäisenä Rantapallon blogissani

Löydät minut myös Instagramista)

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu