1900-luvun alun tekniikkaa

Tallessani on yksiin kansiin sidottuja teknillisten lehtien vuoden 1900-luvun alun vuosikertoja: Konetyömies, Suomen Teollisuuslehti, Seppo, Sähkö ja Voima. Ne lienevät olleet aikansa tarpeellisia tietojen lähteitä. Sisällöt koostuvat pidemmistä artikkeleista ja pikku-uutisista sekä neuvoista. Tehdaslaitoksiakin esitellään. Lehdissä on sivukaupalla mm. koneteollisuuden tuotteiden ja pankkien sekä vakuutusyhtiöiden näyttäviä ilmoituksia. Asiamiehiä houkutellaan ilmoituksilla lehden tilaushankkijoiksi. Tilausmaksut pyydetään suorittamaan ”ensi tilassa”. Lehtien kieli on aikansa vanhahtavaa, osin hupaistakin. Eräitä poimintoja sisällöistä: 

Kerrotaan Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä esitellystä, tavallisesti käytettyä karkaistua hiiliterästä monin verroin tehokkaammasta teräaineesta, pikateräksestä, mitä kuvataan seuraavasti: ”transmissionit saatoivat tehdä 250 kierosta minuutissa entisen 60 sijasta”. Näidenkin terien rinnalle tulivat toisen maailmansodan tienoilla jälleen kertaluokkaa tehokkaammat kovametallit. Jotkut jopa arvelevat molempien maailmansotien taustalla olleen teräaineiden suorituskyvyn huima paraneminen. Pystyihän valtio, jonka teollisuudella oli käytössä toista huomattavasti parempia työstöteriä, tuottamaan enemmän sotatarvikkeita. Lastun muodostumisen teoriat näyttävät tuolloin vielä olleen hakusessa.

Panavan kanavan rakentumista esitellään laajasti. Kipinäsähkötyksestä kerrotaan ”ensi tiedot kun siitä muuan vuosi sitten levisivät, tuntuivat ne aivan uskomattomilta: voidaan sähköttää paikasta toiseen ilman johtolankaa, sitähän oli perin vaikea käsittää!” 

Muita aiheita ovat mm: Badenin valtionrautateiden pikajunaveturi, Työväensuojelulainsäädäntö, Höyrykattilaräjähdyksistä ja niitten syistä, Kaukokirjoittajat (sittemmin varmaan telefaksit), Helsingin vesijohtoveden uusi puhdistusmenettely, Hieman huomattavista ulkomaalaisista konetehtaista ja niiden yhteyteen perustetuista työväen hyvää tarkoittavista laitoksista (Fried. Krupp), Hietalahden laivatokan uusi telakka, Niitä näitä margariinikysymyksen johdosta, Juoksevalla polttoaineella työskentelevät kulkuneuvokoneet ja Nk. miekkateräksen käyttötavoista vähäsen.

Artikkeli Eräs maanalainen rautatieyhtymä kuvaa New Yorkin metroa. Näyttelykatsauksia ovat mm. Kansainvälinen näyttely Lontoossa sekä Yleinen pienteollisuuskeksintöjen näyttely Berliinissä 1907. 

Helsingin kaupungin sähköjohtoverkko kuvataan kartoin. ”Taloyhdistyksiä oli vähä yli 500 sekä mittareita noin 3000. Suurin viimesyksyinen yhtäaikainen kuormitus kaupungilla oli 670 kilowattia sekä suurin vuorokautinen virrankulutus 6.600 kilowattituntia”. Sähkön kuluttajahintaa ei kerrota.

Kaikki silloiset lehdet eivät olleet pitkäikäisiä. Kokkolalainen Konetyömies esimerkiksi näyttää uljaasta logostaan huolimatta ilmestyneen vain muutamia vuosikertoja vuodesta 1906 lähtien.