Arto Ratamoa ammutaan
Taavi Soininvaara (s. 1966) on kirjailija, kolumnisti ja oikeustieteen kandidaatti. Hänen vauhdikkaat trillerinsä pureutuvat kansainvälisen politiikan, talouden, teknologian ja rikollisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin. Niitä on käännetty myös saksaksi, jossa hän on pidetty.
Arvioin Soininvaaran edellisen kirjan Vapaavuoron blogissani Soininvaara päästää virukset valloilleen (06.07.2023). Nyt vuorossa on tuore Mies Keriotista (Otava 2024, 366 s.). Nimi Keriot viittaa Lähi-itään.
Kirjailija kertoo eräässä haastattelussaan, ”kun aloitin Ratamo-sarjan kirjoittamisen vuosituhannen vaihteessa, toiveissani oli, että saisin parikin Ratamo-kirjaa kirjoitettua. Tämä on aika vaikea ala menestyä. Toive toteutui: sarja jatkuu edelleen! 20. romaani ilmestyy 2024 heinäkuussa, ja vuoden 2025 Ratamo on jo hyvällä alulla”
Kirjojen sankari Arto Ratamo on ikävän hairahduksensa takia virkavapaalla ja raskaampikin rangaistus saattaa odottaa. Eläköitynyt esimies, leskeksi jäänyt Jussi Ketonen on turhankin seurallinen ja hänen koiransa edelleen kuvioissa. Tässä tapauksessa onnekkaasti. Ratamo nimittäin on kansainvälisen palkkamurhaajan tähtäimessä. Telmivä koira vetää hänet sen verran sivuun, että luoti aiheuttaa vain vähäisen pintahaavan. Ihmetellään miksi Ratamo halutaan tappaa ja Supo ryhtyy tutkimaan asiaa. Tästä alkaa kirjan juonen kehittely. Mukana kuviossa ovat tietenkin huumeet ja mahtava huumekartelli, Sinalo, jota pidetään maailman suurimpana rikollisjärjestönä. Pian ilmenee jo kuolleen huumepomon ”testamentin” tappolistalla olevan kolme henkilöä yhtenä Ratamo.
Kirjan henkilöihin kuuluu nuori eläimiä ulkomailla kuvaamassa ollut poika. joka on vahingossa nähnyt liikaa. Hänet tapetaan, mikä lavastetaan tapaturmaksi. Hänen äitinsä ei kokeneena toimittaja siihen usko. Hän kytkeytyy myöhemmin Ratamon kanssa uskomattomiin seikkailuihin molempien paetessa henkensä kaupalla tappajia. Ja vielä lopuksi kiinalaisten rikollisten uhatessa heitä Rymättylässä.
Lennellään ja matkustellaan muutenkin edestakaisin. Mukaan sotketaan suurvaltapolitiikka USA:n presidentinvaaleja Kamala Harrista ja Joe Bideniä myöten. Taiwanissa pannaan väkisin alulle kansainvälinen konflikti, jossa Kiina näyttää olevan valmis käyttämään äärimmäisiä aseita vihollisiaan vastaan. USA:ssa jihadistit iskevät harvinaisten maametallien tuotantolaitoksiin. Ja niin edelleen.
Kovin montaa arviota kirjasta ei vielä ole sattunut silmiini. Erään mukaan: ”Tämä on kehnoin Ratamo. Töistään hyllytetyn siviilin toimintaa ei ole yhtä hauskaa seurata, juoni on kehnon puoleinen, tutut henkilöt vain vilahtavat tarinassa, eikä edes Calvadosta naukkailla”. En ole näin tuomitseva, joskin parempiakin Soininvaaran kirjoja olen lukenut. Tosin kirjan meno on melkoisen huimaavana epäuskottava. Calvadosta sentään taas naukkaillaan.
Kirjassa kohdataan varsin sekava seurakunta, joten sen alussa oleva luettelo ”Päähenkilöt sekä keskeisimmät toimijat ja termit” on tarpeen. Kuvataan tarkoin aseiden ja muiden teknisten laitteiden koostumusta ja yksityiskohtia joiden vähempikin esittely saattaisi riittää.
Voi kirjan toki lukea, jos tämän tapainen jännitys kiinnostaa.
Taavi Soininvaara on sattuneesta syystä ”aina” kiinnostanut minua. Hyvä esittely, joka saa minut panemaan kirjan ”Possibly readable” -pinkkaan, joka kieltämättä on aika korkea…
Sen verran puolustaisin Taavia, että eläkeläinen on monessa vapaampi agentti kuin virkapoliisi.
Ilmoita asiaton viesti