Baltian maiden sotahistoriaa

Aseistautumisesta konepajatekniikan kehityksen veturina kiinnostuneena poimin Matkamessuilta esitteen Sotahistorian perinne Matkailu Latvia/Viro 1914-1991. Ovathan molemmat maat joutuneet usein myrskyn silmään. 

Tämä sotahistorian perinteen projekti käsittää tietoja museoista, taistelukentistä, aikansa sotilastukikohdista, historiallisia valokuvia ja muistelmia sekä historian ja politiikan tapahtumista jaoteltuna aikajaksoihin:

– 1. maailmansota/vapaussodat 1914-1920

– 2. maailmansota 1939-1945

– Kansallinen partisaaniliike, metsäveljet 1944-1957

– Neuvostomiehitys/itsenäisyyden palauttaminen 1945-1991

Suomalainen jääkäriperinne ja panos Viron itsenäistymisessä jää luonnollisesti tässä yhteydessä vähälle huomiolle.

Ainakin seniori-ikäiset suomalaiset muistavat erityisesti Viron ja myös Latvian ”metsäveljet”. Maaliskuussa 1949 Latviassa käytiin mm. 24 miehen ryhmän taistelu 750 neuvostosotilasta vastaan.

Tarjolla on 2 – 13 päivän pituisia teemamatkoja kaikkiaan noin kolminesatoine kohteineen – taistelupaikkoja, tukikohtia, rannikon puolustusrakenteita, metsäveljien bunkkereita sekä museoita, kokoelmia ja näyttelyitä, mm. Viron sotamuseo – kenraali Laidonerin museo (Johan Laidoner oli armeijan ylipäällikkö ja Tallinnan kupeessa sijaitseva museo hänen kotitalonsa). Baltian maissa järjestetään useita taisteluiden muistopäivien esityksinä autenttisissa varusteissa.

Parikymmensivuisen vihkosen liitteenä on havainnollinen kartta esiteltävistä paikoista ja reiteistä. Lisää tietoa saa runsaasti, myös kuvitettuna www.militaryheritagetourism.info.

Rautatiet saavat osakseen huomiota pääosassa panssarijuna Wabadus. Olen valinnut liitekuvaksi sen rekonstrution sekä saksalaisten sotavankien rakentaman Valgan rautatieaseman. 

Taustaksi eräitä artikkelejani:

Ovatko innovaatiot sotateollisuuden lapsia? Luku s. 23-30 kirjassa Mikä on oikein, Studia Generalia 2003. 

Ilmarinen – Viron presidentin ja ylipäällikön konepaja. Tekniikan Waiheita digilehti 1/2021. s. 83.

Panssarijuna oli aikansa hirviö. Tekniikan Historia 2020:1 s. 50…51.