Håkansit hinaavat

Håkansit ovat kotoisin ”maailman parhaasta kylästä” Pohjanmaan ruotsalaisrannikon Petsmosta. Pohjalaissuvussa on riittänyt merihenkisiä miehiä moneen lähtöön. Jo kuudetta polvea edustavat Julius ja Nikolas. Ensimmäinen tässä yhteydessä mainittava Håkans oli dynastian vuonna 1850 syntynyt perustaja Abraham, jolla oli poika Alfons. Yrityksen vaiheita kuvaa paljolti haastatteluihin perustuva kirja Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja: Merenperintö Håkansin varustamosuvun historia (Siltala 2024, 287 s.).

Perheyritys alkunsa isän ja pojan 1890-luvulla perustamasta höyrysahasta, joka tuhopoltettiin. Sen rauniot myytiin pois ja Johannes lähti vaimonsa Marian kanssa siirtolaiseksi Amerikkaan. He kuitenkin taas palaisivat koti-Suomeen. Sahoja suvulla ehti olla kaikkiaan kolme. Suvun merkittävimmäksi liiketoimeksi nousi merenkulku. Sisällissotaankin Håkansit osallistuivat valkoisten puolella omilla tavoillaan.

Myöhempien sotien aikana selkävikainen Alfons ei joutunut asevelvolliseksi. ”Petsmon Pelle Peloton”, kehitteli kaikenlaista. Häkäpönttöjäkin, joita käytettiin myös omissa kulkuneuvoissa. Enimmillään tämä liiketoimi työllisti 120 henkilöä. Alfonsin pöntöillä varustetut autot sijoittuivat generaattorikaasulla käyvien autojen kilpailussa ensimmäiseksi, toiseksi ja neljänneksi.

Håkansit hinasivat aluksi puutavaralauttoja. Yhtiöllä ehti olla useita laivoja, joita hankittiin ja joista luovuttiin tilanteen ja tarpeen mukaan. Pirtun salakuljetus toi kieltolakiaikana tienestejä ja uutta kalustoa. Saihan pirtusta silakoihin verrattuna ylivoimaisesti paremman tuoton.

Håkansit erikoistuivat meripelastukseen hoidellen hinauksia, haaksirikkoja ja kaiken kokoisten alusten hylkyjen nostoja.  Niissä tarvittiin usein sukeltajien toimia. Alfons Håkans Oy kasvoi 1900-luvun lopulla varustamojätiksi. Toiminta laajeni Viroon, jonne perustettiin Alfons Håkans Oü. Yritys kansainvälistyi hinaajana ja meripelastajana pohjoisen Itämeren ykköseksi. Liiketoiminta kytkeytyi paljolti huoltovarmuuden kriiseihin ja kansallisen turvallisuuden kohtalon kysymyksiin. Käytännössä ainoa varteen otettava suomalainen kilpailija oli Hangon Hinaus.

Turusta tuli jalkapallon takia Håkanseille tärkeä kaupunki. He perustivat, omistivat ja rahoittivat siellä FC Interiä. Rahoitus otettiin yhtiön muusta liiketoiminnasta.

Yrityshistoriikiksi poikkeuksellisen hauskassa kirjassa kerrotaan värikkäästi erilaisista tapahtumista ja sattumuksista. Monet tehtävät olivat tosielämässä vaikeita ja usein myös vaarallisia. Pelastaminen oli ”pokeripeliä”. Katetta tuli usein, mutta myös tappioita. Miljoonia tuli ja meni. Haastatteluihin perustuva teksti on keskisarjamaisen vetävää istuen mainiosti aiheeseen. Peruskeikat olivat tylsiä. Silti nekin oli ”ympäristösyistä” tehtävä. ”Hinatkaa se pois. Vakuutusyhtiö maksaa”.

Hinattaessa sukellusvenettä Suomesta Englantiin sattui haaveri hinattavan pudotessa kyydistä. Kotiin ilmoitettiin: ”Sukellusvene toimii, vajosi pohjaan saakka”. Vakava ja yhtiön ensimmäisen henkilöuhrin vaatinut onnettomuus sattui hinattaessa Helsingin konttisatamaan saapuvaa suurta alusta. Hinauksessa avustanut Pegasos upposi. Seuraava vakava tilanne sattui heti seuraavana päivänä Ruotsissa. Helikopteri ehti sinne avuksi viime tingassa.

Kirjan lähdeluettelo ja muut taustatiedot ovat ammattimaisen kattavat. Kirjan kansikuva on Bergö-laivan pelastusoperaatiosta. Kirja on muutenkin hyvin kuvitettu.

Joakim Håkans toteaa hinaamisen olevan helppoa. ”Laitetaan vain köysi kiinni ja hinataan”.