Hauskoja hetkiä eläinmaailman ihmeiden ja erikoisuuksien äärellä

Voitan harvoin kilpailuista mitään. Tapahtui poikkeus postin tuodessa Tiede -lehden lähettämän Niko Kettusen kirjan Örisevä konnakala Tiedetoimittajan tarinoita luonnon ihmeellisimmistä eläimistä (SKS, 223 s.). Luin kirjan muistellen nähneeni Hesarissa osia siitä (”Viikon eläin” -palsta on ilmestynyt Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla). Jorma Melleri on jo arvioinut kirjan Vapaavuoron blogissaan (13.08. Tosihetero tursas pullistelee kuin Putin). Ansiokas ja hauska kirja ansainnee toisenkin arvion.

Kirjalle nimensä lainanneet, kansikuvaankin päässeet konnakalat pystyvät tuottamaan ainakin viittä erilaista, epävireistä säkkipilliä muistuttavaa ääntä houkutellakseen naaraita ja ilmoittamaan saalistajille ja muille uroksille, että kannattaa pysyä loitolla. Näillä kaloilla on kahdenlaisia koiraita. Toiset ovat isoja ja örisevät. Toiset valtavin sukurauhasin varustetut toiset hiljaiset puolestaan muistuttavat naaraita. Pienemmät koiraat hämäävät isompia esittämällä naarasta. Kalojen parittelurituaali etenee ison koiraan alkaessa värisyttää uimarakkoaan tuottaen kovaäänistä, resonoivaa pörinää ja örinää. Ääntelystä innostunut naaras munii koiraan pesään, jossa munat hedelmöitetään.

Jutuissa viljellään eläimistä sukupuolittavia nimikkeitä, kuten ukkoetanoita, sarvijaakkoja ja leppäpirkkoja. Yhdysvaltojen rannikolla eläviin Porichthys-konnakaloihinkin kohdistuu miesoletus. Englanniksi kalaa kutsutaan nimellä midshipman, joka on laivaston arvonimi. Se juontuu valoelimistä, joita kalan nahassa on rivissä kuten nappeja univormussa. Kalat houkuttelevat saalista hohtamalla valoa. 

Omina lukuinaan kuvin esiteltävät huimat satakunta veikeää kohdetta, pääosin eläimiä tarjoavat koosteen planeettamme pienistä ihmeistä ja erikoisuuksista. Muitakin kuin elämiä on valittu otokseen. Valtaosa kohteista lienevät useimmille ennen tuntemattomia otuksia ja kummajaisia. Tosin lehmän ja piereskelevän silakan kaltaisia tunnettujakin kohteita on mukana. Jo lukujen selailu hauskuuttaa. Monet eläimet kuvataan uskomattoman taitavina hämääjinä ja petkuttajina.

Aksolit pystyvät kasvattamaan irronneen raajan tilalle uuden. Sähköankeriaat, jotka eivät ole ankeriaita, voivat tuottaa niin paljon virtaa, että sillä on hyötykäyttöä. Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Niiden ruumiinlämpö on sama kuin veden. Ruutanoiden maksaan kesällä varastoitunut sokeri muuttuu talven alla alkoholiksi, joten ne kituuttavat talven läpi kestohumalassa. 

Erityisen kiitoksen ansaitsee teoksen kuvitus. Niistä on lähteitetty luettelo. Lainaan näytteitä kuvista: Norsuille ja manaateille sukua oleva kalliotamaani näyttää jyrsijältä. Kaljurotta on ainoa tunnettu vaihtolämpöinen nisäkäs. Avokado on jopa neljä tonnia painava jättiläiskokoinen laiskiainen. Syvissä merissä elävästä, jopa jalkapallon kokoisesta jättiläissiirasta on mm. tehty Pokemonhahmo.

Joko houkuttelee lukemaan!

 

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori, jota kiinnostaa tekniikan sekä teollistumisen historia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu