Historiaamme Filatelisti -lehden kertomana

Olen aiemminkin referoinut Filatelisti-lehden artikkeleita. Oppiihan postimerkkeilyyn liittyvistä asioista paljon. Nyt vuorossa ovat vuoden 1854 ”laivastovierailut” Bomarsundissa sekä Saksan laivaston aluksilla tapahtuneet joukkojen siirrot vuoden 1918 keväällä Suomeen.

Per Edvin Perssonin kertoo numeron 2/2023 artikkelissa Skarpansin postikonttori ja Bomarsundin taistelu Skarpansin olleen Ahvenanmaan ensimmäinen kaupunki. Bomarsundin 1830-luvulla käynnistynyt Bomarsundin linnoitus oli Krimin sodan alkaessa edelleen keskeneräinen. Ranska ja Englanti lähettivät laivastonsa vuonna 1854 Itämerelle. Englantilaiset hyökkäsivät Bomarsundiin ensimmäisen kerran juhannuksena maihin kuitenkaan vielä nousematta. Skarpansin väestöä ryhdyttiin evakuoimaan ja sinne tuli sotilaita. Vihollinen nousi maihin heinäkuun lopulla. Venäläinen komentaja Jakob Bodisco ymmärsi olevansa saarroksissa, antautui ja käski polttaa kaupungin. Linnoitus räjäytettiin 2. päivänä syyskuuta.

Vihollisen noustessa maihin vt. postimestari Carl Gustaf Pundani pakeni Kumlingeen ja mm. yritti Värdössa pelastaa vihollisen käsistä kaksi postilaukkua.

Ari Laitisen artikkelissa Saksan Itämeren divisioonan posti Suomessa vuonna 1918 käsitellään kenraali Rüdiger von der Golz:in komentamien saksalaisten tuloa valkoisen armeijan tueksi. Saksalaiset jakautuivat kolmeen osastoon: noin 1 000 miehen Ahvenanmaan osasto, noin 9 500 miehen Hankoon noussut pääjoukko ja noin 3 000 miehen Loviisaan rantautunut joukko. Liitekuvassa on artikkelin kuvituksesta poimittu kuva SMS Rheinladista 10.03.2018 juuttuneena jäihin Eckerössä.

Krimin sodan aika liene enää vähemmän tunnettu. Oma ikäpolveni tietää enemmän vuoden 1918 tapahtumista. Tuolloin Helsinkiin tunkeutuvien saksalaisjoukkojen eräs hyökkäyskiila kulki pitkin nykyistä Töölön puistoa kohti sittemmin rakennetun Töölön kirkon mäkeä ohi silloin vielä puiston laidalla sijainneen ainoan asuintalon, nykyisen asuntomme. Tuomas Hoppu kertoo kirjassaan Vallatkaa Helsinki (Gummerus 2013) talon rouvien kiirehtineen tarjoamaan ohi hyökkääville sotilaille kahvia ja olutta.

Lehdessä kerrotaan myös nykyisin Tampereella sijaitsevan Postimuseon noin 220 000 postikortin kokoelmasta, josta on kuvattu muutamia arkkitehti Wivi Lönnille lähetettyjä kortteja. Korttikoelman luettelointi on meneillään.

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori, jota kiinnostaa tekniikan sekä teollistumisen historia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu