Hitsauksen automatisoija

Tuotenimeä PEMA käyttävä Pemamek Oy on julkaissut Hippo Taatilan kirjoittaman kirjan, YHTEEN HITSATTU. Pemamekin ensimmäiset viisikymmentä vuotta 1970-2020 (Pemamek Oy 2021, 287 s.). Pema juontuu Pentti ja Matti Ala-Nissilän nimien alkukirjaimista.

Yrityksen alkukauden tuotteiksi valikoituivat hitsauksen apulaitteina käyttävät pyörityspöydät. Ne toimivat siten, että pöytään kiinnitetty hitsattava työkappale pyörii hitsausnopeudella polttimen pysyessä kiinteässä asemassa paikoillaan. Tuotteisto kasvoi ajan myötä muillakin hitsaukseen liittyvillä laitteilla, joiden automaatiotaso kehityksen myötä kasvoi. Nykyinen hitsaus on paljolti robotiikkaa. Pema ottikin ajoissa välttämättömän ”robottiloikan”. Numeerisen ohjauksen rinnalle on tullut konenäkö ohjaamaan hitsauspään liikkeitä.

Yrityksen kevään 2022 merkkipäivää varten julkaistu kirja etenee haastatteluina, mikä on tässä tapauksessa sopiva tapa varsinkin ”omalle väelle” ja myös yritystä ja sen toimialaa vähemmän tunteville, jotka halutessaan voivat tutustua kirjaan sitä selailemalla. 

Kirja alkaa luvulla esihistoria. Kaksi loimaalaista 1920-luvulla syntynyttä miestä, Pentti Ala-Nissilä Kurttulan kylästä ja Mauno Kurppa Niinijoen kylästä pohtivat sotien jälkeen mitä ryhtyvät tekemään. Miehillä oli jo ollut jonkin sortin yrittämistä. Loimaasta oli kehittynyt salaojittajien pitäjä. Kurppa oli valmistanut salaojituskoneita perustamassan Kurpan konepajassa ja Ala-Nissiläkin päätti ryhtyä salaojabusinekseen aluksi verotuksellisesti maatilansa sivuelinkeinona.

Kurpan konepajasta kehittyi 1960-luvulla Varsinais-Suomen merkittävä koneiden valmistaja. Myös Ala-Nissilän salaojayritys kasvoi alallaan merkittäväksi. Sen toiminnan ongelma kuitenkin oli työn kausiluontoisuus. Ala-Nissilä arveli hänkin voivansa ryhtyä konepajayrittäjäksi ja rakensi sitä silmälläpitäen navettansa viereen kooltaan parinsadan neliömetrin hallin. Vuoden 1967 lopulla perustettiin Koneyhtymä P. ja M. Ala-Nissilä harjoittamaan salaojitusurakointia. M. oli Pentin veljenpoika Matti. Tammikuusta 1970 alkaen salaojamiehet siirtyivät konepajan verstastöihin. Yrityksen toiminta jäi Kurpan konepajaa pienemmäksi, mutta vilkastui ”kun Matti sen hitsauspöydän keksi”.

Koneyhtymän voittokäyrä sojotti ylöspäin. Mittavat kansainväliset kaupat avautuivat vuonna 1977 Kemppi Oy:n välitettyä Puolaan 39 rullaston jättikaupan. Pian jopa puolet sen toimituksista meni vientiin Esabin kansainvälisen eri maissa toimivan myyntiverkoston kautta. Sittemmin Pemamekillä on ollut runsaasti ulkomaisia asiakkaita. 

Pema aloitti itsellisenä. Ajan myötä se kuitenkin siirtyi muiden omistukseen, kun Toyota-automerkistään tunnettu Korpivaara Oy valitsi Peman liitettäväksi itseensä osaksi paineilmalaitteita valmistavaa Hydoria. Pian Amer yhtymä nielaisi Korpivaaran. Pemamek kuitenkin palasi takaisin yksityisomistukseen, kun Pekka Heikonen osti ensin vuonna 1989 Amerilta 88 prosenttia sen osakekannasta ja vuonna 2002 eräältä yksityishenkilöltä loput.

Peman pitkäaikainen vetäjä Pekka Heikonen syntyi vuonna 1954 Paimiossa. Häntä kiinnostivat koneellistuvan maatalouden vehkeet ja hän opiskeli insinööriksi. Opintoihin kuului harjoittelu Konepaja A. Grönroosilla, josta Heikonen lähettiin Puolaan Gdynian telakalle 24 hitsarin esimieheksi valvomaan suuren nosturin asennusta. Syksyllä 1977 nuori Heikosen pariskunta muutti Loimaalle hammaslääkärirouvan työpaikan takia.  Pekka hakeutui asevelvollisuuden suoritettuaan Pekka Ala-Nissilälle töihin. Työtila järjestyi pihalla olevassa asuntovaunussa. Siitä alkoi pitkä ura  Pemamekissä, jonka toimitusjohtaja hänestä pian tuli. Hiljattain hän sai rinnalleen toimitusjohtajaksi värvätyn Juha Mäkitalon, samalla Pekka siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.

Uusille toimitiloille oli huutava tarve. Muutto Kurittulasta uuteen tilavaan tehdasrakennukseen Loimaan Lamminkadulle tapahtui vuonna 2003.

Pekka Heikonen kiteyttää: Nähdäkseni tärkein vetovoimatekijämme on kykymme yksinkertaistaa isojakin teknisiä kokonaisuuksia ja samalla hitsauksen automatisointia. Se on paperilla helppoa, mutta käytännössä pirun vaikeaa. Ihan kaikki talot osaavat tehdä vaikeita automaattilaitteita, mutta nimenomaan yksinkertaistamisen myötä laitteiden käytettävyys ja hyödynnettävyys paranevat ja sen myötä asiakaslisäarvo nousee.”

Kirjan kirjoittaja Hippo Taatila, paljasjalkainen loimaalainen, tunsi Peman lähinnä Loimaan Sanomien sekä Turun Sanomien yrityksen miljoonakaupoista kertoneista uutisista. Hän kertoo olleensa äimänä siitä kuinka korkeatasoista tekniikkaa valmistava ja kuinka arvostettu Pemamek on ja kuinka suuri merkitys sillä on koko seudulle.

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori ja Tekniikan Historian Seuran jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu