Huumekuskin elämää

Sotiemme aikana syntynyt sukupolvi ei juuri huumeita tuntenut saati käytti. Viinalla läträttiin se vähä mitä pään sekoittamiseksi tarvittiin. Jotkut saattoivat impata. Tiedossa toki oli sodan tiukkoihin paikkoihin joutuneiden joidenkin veteraanien jääneen heille jaetuista huumeista koukkuun. 

1940-luvun alussa syntyneenä en ole tottunut useissa nykydekkareissa viivojen vetämisen ja muiden huumeiden olevan näkyvästi mukana. Ja että kansainvälistynyt huumebusines toimii organisoidusti huomattavan suurilla rahasummilla ja katteilla. Luen ja arvioin mieluummin kesympiä dekkareita, kuten viimeksi Donna Leonin Venetsiaan sijoittuvia Guido Brunettin tutkimuksia, joissa meno ei ole erityisen hurjaa. Fadiin tartuin luettuani siitä kiittäviä arvioita, etenkin Hesarin Pertti Avolan kynästä lähteneen.  

Kirjan Fadi (Bazar 2023, 271 s.) kirjoittanut Kale Puonti (s.1962) suunnitteli nuorena miehenä pyrkivänsä töihin ravintola-alalle päätyen kuitenkin poliisikouluun. Ala kiinnosti, pääsi heti koulusta töihin ja opiskelu oli maksutonta. Syksyllä 1983 alkoi kurssi, jolta hän valmistui viidessä kuukaudessa poliisiksi työskennellen pitkään huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkijana ja kuului myös huumepoliisi Jari Aarnion porukkaan. Poliisista Puonti eläköityi vuonna 2022. Irti huumeista ry on palkinnut hänet Oma pää – Pääoma -kunniamaininnalla.

Huumepoliisissa tehtiin vuorotyötä runsaine iltavuoroineen. Päivisin oli aikaa musiikille. Puontilla oli kotona kaksi lasta ja toinen työ musiikin parissa. Hän myös kirjoitti sanoituksia, mm. kappale Suudelmia ja shampanjaa voitti Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Musiikki auttoi häntä tasapainottamaan elämää. Kun työssä kohtasi pahuutta, teki hyvää vapaa-ajalla miettiä laulun sanojen rakkautta.

Suomen dekkariseuran Johtolangalla palkittu, julkisuushakuiselta vaikuttava Puonti on ollut ja on edelleen monessa mukana, minkä huomaa etsiessään hänestä tietoja netistä. Hänet tunnetaan mm. MTV 3:n ohjelmasta Rikospaikka.

Puontin mielestä niin kutsuttu viihdekäyttö, jossa huumeita käytetään vain muka biletyksessä, on kasvanut kohtuuttomasti ja uusia design-huumeita tulee koko ajan markkinoille. Tor-verkko mahdollistaa niiden tilaamisen syrjäkylillekin.

Fadi on Pasilan Myrkky -kirjasarjan viides osa. Sitä edeltävät Manni 2020, Milo 2021, Saarni 2021 ja Aribo 2022. Nimet juontuvat kirjojen henkilöistä. Uusin osa, Joni, on eräiden tietojen perusteella tulossa vuonna 2024. Tietoja siitä ei kuitenkaan vielä löydy. Tietokirjojakin Puonti on kirjoittanut. 

Fadin nimihenkilö, irakilainen Suomeen asettunut jo yli kuusikymppinen Fadi Mohammed on kokenut tappaja ja huumekauppias. Samalla myös perheen pää ja isoisä, jonka mieltä painaa vanhojen syntien katumus taustalla kummittelevan Pariisissa vuonna 1982 tehdyn terrori-iskun takia. Hänen Suomen tukikohtansa ja naamionsa on Helsingin Kalliossa islamilaisia kirjoja myyvä kauppa ja parturin liike. Terroristien välillä tehtiin eri ryhmien kanssa yhteistyötä, vaikka muuten oltiin lähes kaikesta eri mieltä.

Poliisi löytää Suomesta taisteluhuumeeksi luokiteltua Captagonia. Saadaan myös vihiä Fadin Suomen kautta Venäjälle suunnatusta suuresta pillerikaupasta. Tilanteen selvittämiseksi etsitään sopivia vapaaehtoisia poliiseja SUPO:n sekä KRP:n yhteiseen operaatioon. Sen peitemieheksi valitaan suoraan poliisikoulusta vielä kokematon, uuden henkilöllisyyden taakse ”kätkettävä” Ali Yasin. Kirjan lopputapahtumista muodostuu sotkuiset. Kaikki tosin lopulta järjestyy säällisesti. 

Jos tekstin tuottaminen muuten sujuu, osaa poliisi kirjoittaa rikostarinoista autenttisen tuntuisia. Luettavaksi ilman muuta suosittelemani kirja on rakennettu taitavasti ja jännittävästi ilman turhia koukeroita, mikä pitää sen sivumäärän kurissa. 

Kirjan mukaan aina on olemassa vaihtoehtoja!

 

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori ja Tekniikan Historian Seuran jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu