Kadonneiden naisten arvoitus

Tukholman Östermalmilla  perheineen asuva, ensimmäisen romaaninsa vuonna 1992 julkaissut matemaatikko sekä IT -konsultti Carin Gerhardsen (s. 1962) on kansainvälisesti, ilmeisesti ei kuitenkaan vielä meillä hyvin tunnettu jännityskirjailija. Hänen kirjojaan on ilmestynyt jo 25 maassa. Hammarby -sarjasta on toistaiseksi ilmestynyt kahdeksan kirjaa, nyt kuusi niistä suomennettuina. Vaikka Hammarby-sarja kirjat ovat kaikki omia kertomuksiaan, hänen kirjoittamansa Musta jää (2019 Minerva, jonka luin kirjan ilmestyttyä), ei ilmeisesti tähän sarjaan kuulu.

Sarja ei ole kovin tuore, sen ensimmäinen osa on kirjoitettu jo vuonna 2008. Suomennoksia Piparkakkutalo 2020), Tuhkimotytöt (2021), Unilaulu (2022), Piirileikki (2022) sekä Hyvä haltija (2023) on ilmestynyt vasta myöhemmin. Niistä löytyy googlettamalla suuri määrä kansikuvia ja sisällön lyhyitä kuvauksia. Arvioita kuitenkin niukasti. Unilaulun Marja Krons on arvioinut Vapaavuoron blogissaan ”Hammarby-sarja jatkuu Suomessa verkkaisesti” 28.1.2022. ICA-Kurierin mukaan ”Hammarby-sarja on älykäs ja nopeatempoinen, ilman että henkilökuvaus kärsisi” ja Dagens Nyheterin ”Hyvin kirjoitettu, viihdyttävä ja kerrassaan erinomainen juoni”.

Sarjan uusimmassa kirjassa Jäinen katse (Minerva Crime 2024, suom. Maija Jokimäki 360 s.) Tukholmaa riepottelee lumimyrsky. Se ei estä kaupunkilaisia lähtemästä tavalliseen tapaan perjantai-illan viettoon. Kaksi naista kuitenkin katoaa ja poliisi selvittää niitä. Kaksi koiraakin on kateissa. Rikosylikomisario Conny Sjöberg kollegoineen havaitsee tapauksissa epämiellyttäviä yhtäläisyyksiä. Molemmat naiset ovat eläneet alistavissa suhteissa ja kumpikin on saattanut kadota omasta tahdostaan. Dramaattinen ruumislöytö muuttaa poliisin kuvaa tapahtumista, joita selvitettäessä kohdataan useita yllätyksiä. Kuulusteluissa salataan asioita ja kerrotaan muunneltuja totuuksia. Vuosikausia autotallissa seisonut auto on kadonnut eikä tiedetä kuka sillä on lähtenyt ja minne. Tutkinta harhautuu väärille urille. Loppua kohden sekamelska vain pahenee. Kuka lopulta on uhri ja miksi?

Kuriositeetteja ovat erään asunnon sisustuksen Iittalan lasiset tuikkukynttilämaljat sekä erään perheen lapsien tennisleiri Suomessa.

Kirja kuvaa elävästi rikostutkintaa ja poliisiaseman ihmissuhteita. Sen avainsanoiksi ilmoitetaan alistus (vallankäyttö), parisuhde, katoaminen, murha, naiset, rikostutkijat, Tukholma ja Ruotsi. Se on lukemisen arvoinen genrensä edustaja. Kaipasin kirjan alkuun liitettyä henkilöluetteloa, josta lukemisen edetessä voi varmistaa kuka kukin on.

Ruotsalaisen kirjan kansi poikkeaa suomalaisesta. Liitteenä nämä molemmat kannet. Suomalaisen kannen punaisella laukulla on tärkeä merkitys, kuten myös ruotsalaisen kannen koiralla.

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori ja Tekniikan Historian Seuran jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu