KAKSI KAUNISTA MIESTÄ MURHATAAN

Virpi Hämeen-Anttilan Björk -sarja on ehtinyt jo 11. osaan Hyvän miehen kuolema (Otava 2024, 324 s.). Sen tapahtumien miljöö on edelleen 1920-luvun alkuvuosien Helsinki, jossa ajellaan vossikoilla ja raitsikoilla, istutaan Fazerin ja Aikalan kahviloissa ja käydään oopperassa sekä muissa huvituksissa. Björk työskentelee tulevan appensa omistamassa sähköalan yrityksessä, jossa hän jopa ajaa naisille samaa palkkaa kuin miehille. Päivätyön ohessa Björk harrastaa rikosten tutkintaa apunaan nuori tyttö Ida sekä varattoman kodin neuvokas poika Frans, joka myös opettaa Björkille ”jiu jitsua”. Björk janoaa taas uusia rikostapauksia, joiden puuttuessa elämä tuntuu tylsältä. Sopivasti sattuukin kaksi perättäistä murhaa. 

Hämeen-Anttilan kirjoihin vasta nyt tarttuva lukija on luultavasti aluksi ymmällä. On sopeuduttava kirjan aikaan ja henkilöihin, jotka edeltäviä osia lukenut jo tunnistaa. Kirjan loppupuolelle nyt sijoitettu keskeisten henkilöiden listaus toki auttaa. Kirjat saattavat aluksi tuntua lapsellisilta, mitä ne kuitenkaan eivät ole. Niiden ansio on tarkka ajankuva Helsingistä.

Kruununhakalainen mies ammutaan kotiovelleen. Kylmäverinen murhatyö toistuu vain pari päivää myöhemmin toisaalla saaden poliisit ymmälleen. Tekijän tuntomerkit rajoittuvat vain terävään yskimiseen ja leuan mahdolliseen epämuodostumaan. Ihmetellään miksi kenelläkään olisi syytä murhata hyvämaineinen Kansallis-Osake-Pankin vahtimestari ja toinenkin kauniskasvoinen nuorimies. 

Björk apulaisineen tarttuu tilanteeseen. Murhien selvittäminen perustuu suurelta osin perinteiseen poliisityöhön. Uhrien taustoja kaivellaan myös sodan tapahtumista. Mitään erityistä ei kuitenkaan löydy. Kieltolaki työllisti osaltaan poliisia, joten Björkin apu on tarpeen. Surmapaikkojen asukkaita ja muita mahdollisia yhteyksiä jututetaan sekä henkilöiden taustoja selvitetään ja käsitys rikosten taustoista alkaa muodostua. Tuon ajan Kallio oli levoton alue.

Kirjeposti oli käytetyin yhteydenpitomuoto. Kirjeet kulkivat nykyiseen verrattuna uskomattomalla nopeudella ja myös nyrkkipostina.

Björk on kihloissa ja menossa naimisiin. Mielessä kuitenkin pyörii kaksi muutakin naista. Björkin isäsuhde on vaikea. Isä piti poikaa vääränlaisena sekä hakalana ja poika isää tyrannina. Hän on kuitenkin huolestunut isänsä terveydestä ja siitä, että isää on uhattu kirjein ja muutenkin. Isä ei kuitenkaan ole olut niistä peloissaan. Äkkiä hän kuitenkin sairastuu ja kuolee. Björk epäilee myrkytystä, mikä todentui.

Kirja huipentuu murhaajan ja Björkin väliseen pitkään loppukeskusteluun, joka päättyy Björkin kannalta onnellisesti. Jatko-osiakin voi siis olla luvassa. Tunnustusta ansaitsevat kansisivujen taustojen kartat ajan katujen vanhoine nimineen sekä luettelo niistä uusine nimineen sekä Hesan slangisanasto ja myös nauha luetun kohdan merkitsemiseksi. Kirjan lopussa on erillinen 8 sivun luku Kivisotaa ja sakilaisia 1900-luvun alun Kalliossa.