KAMIINOITA UKRAINAAN

Ukrainan sodan aiheuttamien tuhojen seurauksena maassa tiedettiin kylminä kausina paleltavan. Siihen löytyi suomalaista apua Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston professori Juha Variksen ideoimasta ja käynnistämästä Kamiina -projektista. Se tavoitti useita metallialan valmistajia sekä oppilaitoksia ja lämmönlähteitä alkoi syntyä. Muitakin tapoja tukea lahjoituksin tai muin tavoin moneen suuntaan laajentunutta projektia on ollut. LUT yliopisto palkittiin projektista vuosittaisen, vuorollaan Oulussa huhtikuussa järjestetyn Ohutlevypäivän aikana idean isän vastaanottamalla Plootu-palkinnolla. 

Tavoite oli ensin valmistaa Talvisodan päivien ja maamme itsenäisyyden 105 vuotisjuhlien kunniaksi 105 kamiinaa Ukrainaan lähetettäväksi. Idean saadessa tuulta alleen sekä uusia valmistajia niitä syntyi viitisen tuhatta. Myös Turkkiin niitä lähettiin maanjäristysten jälkeen.

LUT-yliopiston opiskelijat valmistivat aluksi osana kurssien harjoitustöitä ukrainalaisille muutamia kymmeniä kamiinoita kotien lämmittämiseksi ja ruoan valmistamiseksi. Projektissa oli mukana joukko LUTin konetekniikan henkilökuntaa sekä konetekniikan opiskelijoiden ainejärjestö Koneenrakennuskilta. Muissakin alan oppilaitoksissa kamiinaa pidettiin toimivana harjoitustyönä levytyön ja hitsauksen opiskelijoille. Kamiinoiden piirustukset ja valmistusohjeet saa ladattua netistä. Pelastavat liekit kuvan lähde on: LUT-yliopisto / Teemu Leinonen

Puukamiina on noin toimistotuolin korkuinen ja kokoinen. Tomi Suikkarin suunnittelemassa 54 cm korkeassa kamiinassa on 15 osaa. Se painaa noin 34 kg, sisältäen irrotettavan arinan. Savupiipun kanssa kamiinan korkeus on noin 1,3 metriä. Ne valmistetaan halvasta ja kuumuutta kestävästä pinnoittamattomasta teräksestä. Teräslevyjä saatiin myös lahjoituksina. 

Tuote on suunniteltu ensisijaisesti ulkokäyttöön. Sitä toki voidaan käyttää myös sisätiloissa yhdistämällä savupiippu palohormistoon. Sisätiloissa kamiina toimii sekä tilan lämmönlähteenä, että mahdollistaa lämpimien ruokien valmistuksen. Se luovuttaa nopeasti lämpöä, mutta varaa sitä huonosti, mitä voidaan parantaa, esimerkiksi latomalla kamiinan ympärille irtotiiliä. Venäjällä ei ole – tulevaisuudessakaan – mahdollisuutta häiritä kamiinalämmityksen käyttöä, eihän kamiinoiden energia tule pihapiirin halkokasaa kauempaa.

Teekkarihuumorin mukainen toteamus ”tarkoituksenmukainen kalu on kaunis” pitää tässäkin tapauksessa paikkansa.

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori, jota kiinnostaa tekniikan sekä teollistumisen historia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu