Karhumäen sodan ajan urheilukisat

Lahdessa nuoruutensa viettänyt ei voinut välttyä koko kaupungin perinteisiltä Salppurin (Salpausselän) kisoilta eikä myöhemmiltä Finlandia hiihdoilta. Ja armeijassakin hiihdettiin, mm RUK:n vaiheen pitkä hiihtolenkki keväisessä metsämaastossa, josta lumet olivat jo paikoittain sulaneet. Päästyämme lopulta matkaan latu oli jo kulutettu hiihtokelvottomaksi. Oli heitettävä sukset olalle ja talsittava loppumatka.

Sotien aikana ei järjestetty urheilukilpailuja eikä tanssiakaan saanut. Yksi poikkeus kuitenkin oli. Joulukuussa 1941 Suomen joukot valtasivat Maaselän kannaksella sijaitsevan Karhumäen, jossa urheilutoiminta käynnistyi seuraavan talven aikana rintamalinjojen vakiinnuttua ja taisteluiden hyydyttyä asemasodaksi. 

Karhumäki valikoitui sijaintinsa sekä sopivien suorituspaikkojensa vuoksi kisojen pitopaikaksi, jossa eri rintamilta saapuneet urheilijat kohtasivat toisensa. Ympäröivä maasto tarjosi loistavat olosuhteet talviurheilulle. Sitä jopa verrattiin Keski-Euroopan parhaisiin kilpailupaikkoihin. 

Kisojen järjestämisestä vastasi 1. divisioona. Ne saivat valtakunnallista huomiota ja keräsivät runsaasti yleisöä, myös arvovieraita, kuten ministereitä sekä ulkomaalaisia lehtimiehiä. Neuvostoliitto vähätteli propagandassaan kisojen merkitystä väittäen niihin osallistuneen vain muutamia urheilijoita ja nekin heikoin tuloksin.

Ensimmäisiin talvikisoihin maaliskuussa 1942 osallistui yli 300 hiihtäjää, 53 painijaa ja 42 nyrkkeilijää. Kesäkisojen 1942 ohjelmassa oli neljätoista eri lajia. Yleisurheilun ohella mukana olivat paini ja nyrkkeily.

Tammikuussa 1943 avatussa Karhumäen urheiluopistossa järjestettiin miehistölle tarkoitettuja kursseja kesä- ja talvilajeissa. Vuoden 1943 kesäkisojen osanottajia oli jo karsittava. Yleisurheilun kolmessatoista eri lajissa oli 200 osallistujaa, ja nyrkkeilyssä ja painissa molemmissa 50.

Neuvostoliiton kesäkuun 1944 suurhyökkäyksen takia Karhumäen viimeisiksi kisoiksi jäivät maaliskuun 1944 talvikisat. Karhumäen kilpailuista löytyy netistä tietoa, myös runsaasti SA-kuvia.

Asiasta on ilmestynyt mm. pro gradu-tutkielma: Miika Kuusisto; ”Urheilua siellä jossain” – Urheilutoiminta jatkosodan asemasotavaiheessa vuosina 1942–1944. Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta, huhtikuu 2020.  Löytyy netistä.

Kuvatekstit: Kisalogo, Talvikisojen hiihtäjä (SA kuva) sekä korkea-arvoisia vierailijoita Karhumäen kesäkisoissa heinäkuussa 1942: Urho Kekkonen, Paavo Paalu ja ministeri Antti Kukkonen  (Nautelankosken museo. Lieto) sekä myös ”Hiihtäjä Matti”

Loppukevennyksenä vuonna 1911 valmistuneen kerrostalomme asunnon remontissa lattian täytteistä löytynyt Hiihtäjä Matin kuva.