Kesko syntyi sotaan ja kasvoi kauppajätiksi järki kädessä

Tuorein Keskosta tehty historiikki Anitra Komulaisen kirjoittama Rohkea kauppajätti. Keskon historia 1940-2022 (Siltala 2023, 384 s, paino reilut 900 grammaa), julkistettiin itsenäisyyspäivän aattona K-Kampuksella. Tältä filosofian tohtorilta sekä logistiikkainsinööriltä ovat aiemmin ilmestyneet teokset Kapinallinen Kauppa (2015) sekä Punapääoman linnake (2021, US Vapaavuoron blogini 17.09.2021). Pääjohtaja Mikko Helander kertoi pitäneensä Komulaista sopivana kirjoittamaan kahden vuoden työn tuloksena valmistuneen yrityksen 80 -v. historiikin. Helander kertoi antaneensa kirjoittajalle vapaat kädet ja oli tulokseen tyytyväinen. Myös tilaisuudessa haastateltu kirjoittaja vastasi toimittajien kysymyksiin.

Osuustoiminnalliset kauppaliikkeet olivat aloittaneet Suomessa paljon Keskoa aiemmin. Yksityiset maakauppiaat tarvitsivat oman liittonsa ja neljä kauppiaiden tukkuliikettä yhdistyivät välirauhan aikana vuonna 1940 Keskoksi. Alkuvuosia varjosti uudelleen syttynyt sota. Myymälät jäivät vaimoväen ja ikääntyneiden miesten sekä palkollisten hoidettaviksi. Keskon ensimmäinen mittava tehtävä oli osallistua maan sotavuosien ruokahuollon turvaamiseen. Säännöstelyajan kupongit työllistivät ja kauppiaat joutuivat jopa ottamaan erityisiä ”kuponkityttöjä” niitä käsittelemään. 

Kesko osoittautui tarpeelliseksi saavuttaen vahvan aseman säännöstelyelimissä ja sotatalousryhmissä. Kesko myös tuki sota-ajan olosuhteissa yksityisiä ja vähittäiskauppiaita. Mikään muu silloinen kaupan taho ei vastaavaa tukea tarjonnut. 

Keskossa uskottiin jatkossakin kauppiaiden taitoihin ja kykyihin. Pääjohtaja Mansukosken (1983-1988) mukaan ”ainoastaan yksilöllisyys takaa kaupan ja kauppiaiden menestyksen”.

Keskon kauppiaat olivat usein juurtuneet kotiseuduilleen. Elintarvikkeet ja muut tarvittavat tavarat kuluttaja oli tottunut ostamaan erikoistuneista liikkeistä, kuten siirtomaatavara-, kotitalouskone-, vaate- tai rautakaupoista. Siihen saattoi kulua tuntikaupalla aikaa, jos kaikkia eri alojen myymälöitä kotipaikkakunnilla edes oli. Kesko panosti ensimmäisenä itsepalvelumyymälöihin. Nimestä käytiin polemiikkia ja itsepalvelusta tuli valintamyymälä. Sellaisessa asiointi säästi runsaasti aikaa. 

Vuonna 1957 Pirkka lehti esitteli pitsaa. ”Pizza on eräänlainen voileipäkakku, joka on hyvin vahvan makuinen ja koristeellinen eikä ollenkaan niin mutkikas kuin saatetaan kuvitella”. Näin Keskossa otettiin käyttöön useita suomalaiseen kulttuurihistoriaan juurtuneita ilmiöitä ja se nousi mainonnan edelläkävijäksi. Pirkka julkaisi ensimmäisen niksinsä vuonna 1974, jollopin myyntiä siivitti slogan ”Ole tarkka, ota Pirkka”. Tutuiksi kohosivat Mustan Pörssin Topi, Vaatehuoneen Simo ja varsinkin neuvostoajan pohjoista Viroa myöten tunnettu K-kaupan Väiski.

Kauppa-autojen kulta-aika oli 1970-luku, jolloin Keskollakin oli niitä toista tuhatta. Ensimmäinen Citymarket perustettiin Lahdessa vuonna 1971. Se menestyi hyvin johtajanaan kaupungissa jo kykynsä osoittanut, luovutetulta alueelta Lahteen evakuoitunut kauppias. 

Yllättäen iskenyt 1990-luvun alun lama hyydytti myynnin. Johtamisesta tuli selviytymistaistelu. Vain muutamat yritykset kykenivät saavuttamaan positiivisen tuloksen. Kesko kuului niihin. Lidlin tuleminen uudeksi kilpailijaksi muutti kentän asetelmia. Asiakaskorteilla on ollut suuri merkitys. S-kortti ehti ensin K-kortin jäädessä jälkijunaan.

Komulaisen mukaan Keskon vahvuuksia ovat olleet rohkeus muuttua ja tiukka kulukuri. Raha oli tarpeen mm. Vantaan Hakkilan varaston rakentamiseen sekä laajentamiseen, uusiin liikehuoneistoihin ja niiden läheisyyteen jääneiden pienten kauppojen menetysten korvaamiseen, tietotekniikan käyttöön ottamiseen ja milloin mihinkin. Jatkuvaa varojen niukkuutta tilkittiin myös osakeannein. Kesko on aina ollut ”nuuka” yritys. Pikkujoulujuhlatkin pantiin säästösyistä jäihin.

Kaikki Keskon johtajat kehittivät vuorollaan yhtiötä. Keskossa puhutaan eri pääjohtajien ajoista kuin historiallista aikakausista. Kansainvälinen kilpailu puri toki Keskoon ja siihen oli vastattava mm. toimialoja karsimalla. Oltiin myös rohkeita kokeilemaan kaikkea uutta. Matkan varrella luovuttiin omista tehtaista, viimeisenä kahvinpaahtimosta.

Kirjan nimi kuvaa hyvin Keskoa. On oltu rohkeita, muttei kuitenkaan hullunrohkeita. Erehdykset on myönnetty ja nopeasti korjattu. Kesko nousi vuosiksi kilpailijoihin nähden johtoasemaan ja kuuluu edelleen liikevaihdoltaan maan viiden suurimman yrityksen joukkoon. Osasta toimialoja luovuttiin ja uusia tuli mukaan. Perinteinen ruokabusiness ei riittänyt. Mukaan tulivat mm. rauta-, auto- ja urheilukauppa. Kaukomarkkinoiden osto oli onnistunut toimenpide. Ostettiin myös Tuko Anttiloineen ja Rautioineen. Onnistuneimpiin hankkeisiin kuulunee Onnisen LVI-toimintojen liittäminen yhtiöön. Kotimaa alkoi 1990-luvulla käydä ahtaaksi. Kesko laajeni Pohjoismaihin, Baltiaan ja myös Venäjälle, josta Ukrainan tilanteen eskaloiduttua jouduttiin luopumaan.

Lukujen otsikointi ei ole ryppyotsaista, esimerkkeinä ”Epäkeskoa, Katalat kaarat ja Koronakoitos”. Liitteenä on selkeyttävä listaus Kauppajätin merkittävät vuodet.

Kirja kiteyttää monialayhtiön vaiheiden tietotulvasta hyvin jaotellun, sopivan kepeästi kirjoitetun ja jopa jännittäviä piirteitä sisältävän kokonaisuuden. Joidenkin vaaleanpunertavien sivujen tekstit tosin ovat vaikeasti luettavia eikä etenkään pienellä kirjasinkoolla painetuista värillisistä sivunumeroista tahdo saada selvää. Kuvia, myös kokkaampina, lukija olisi toivonut näkevänsä enemmän.  

Keskolaisten mukaan uusi kirja on hyödyllinen, jos kauppa-ala kiinnostaa ja haluaa paremmin sitä ymmärtää. Plussa-kortin haltijat voivat ostaa sen puoleen hintaan K-Cittarista, osasta muita K-kauppoja sekä kirjakaupoista.


Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori ja Tekniikan Historian Seuran jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu