Laatokan vuoden 1942 merisotaoperaatio
Merivoimien upseeri Ville Vänskän tuore kirja Tehtävä Laatokalla. Italian, Saksan ja Suomen laivasto-osasto 1942 (Atena/Otava, 2023, 236, s.) kertoo suomalais-saksalais-italialaisesta yhteistoiminnasta järvellä kesällä 1942, iskuista Neuvostoliiton saattueita vastaan sekä Suhon majakkasaaren valtausyrityksestä. Vuoden 1942 kesällä vain pari kuukautta kestäneelle operaatiolle ei haluttu julkisuutta. Yllättihän asia aluksi myös Pääesikunnan ja siitä haluttiin vaieta hyllyttämällä operaatiota koskevia selostuksia.
Saksalaiset saartoivat Leningradia ja halusivat estää kaupungin Laatokan kautta vuotavan motin huoltamisen. Vänskä kertoo löytäneensä sattumalta kirjastosta operaatiosta kertovan italiankielisen dokumentin. Muitakin tietoja kesäkauden 1942 lopun parisen kuukautta kestäneestä Laatokka-operaatiosta alkoi paljastua unohduksiin jääneistä arkistomateriaaleista ja sitkeä penkominen tuotti niitä lisää. Etenkin saksalaisten taistelukertomukset ovat pikkutarkkoja. Hän päätti kirjoittaa operaatiosta kertovan kirjan.
Suomen sodanjohto yllättyi Saksasta toukokuussa 1942 saapuneesta viestistä, jossa Saksan armeijan esikunta ilmoitti mahdollisuuksien rajoissa suostutun ”suomalaisten pyyntöön Johtajalle (Hitler) saada tukea Laatokan järvelle”. Viestin saavuttua Merivoimien komentaja kenraaliluutnantti Väinö Valve joutui selvittämään pyynnön taustaa. Selvisi aloitteen Laatokan monikansallisesta laivasto-osastosta syntyneen Saksassa yhteysupseerina toimineen kenraaliluutnantti Paavo Talvelan ja saksalaisten epävirallisesta kahvipöytäkeskustelusta.
Suomalaisilla ei ollut osoittaa tehtävään kunnon kalustoa ja saksalaisillakin vain niukasti. Italialaisten tykkilauttojen tuomisella Alppien yli Laatokalle ja saksalaisen kaluston sinne Hollannista haluttiin tukkia Leningradin motin vuotaminen. Järven yli kun kuljetettiin motista paitsi asukkaita ja elintarvikkeita myös NL:n sotateollisuuden muualla maassa tarvitsemia metalliteollisuuden raskaita työstökoneita.
Operaatiota johti komentajakapteeni Kalervo Kijanen, minkä mukaan se nimettiin Laivasto-osasto K:ksi. Järvellä toimineella kevyestä kalustosta kootulla kirjavalla laivastolla oli ainoastaan yksi isompi alus, suomalaisille antautunut, Aunukseksi ristitty Ilga. Muu kalusto koostui tykkilautoista sekä miina- ja torpedoveneistä. Saksasta saatiin kuusi rannikkomiinavenettä sekä kolmella 88 mm ilmatorjuntatykillä varustettuja tykkilauttoja. Italialla oli enemmän joutilasta kalustoa. Sieltä rahdattiin vaivalloisesti Alppien yli Laatokalle neljä moottoritorpedovenettä.
Suurin uhka laivastollemme oli vihollisen lentoase, mikä pakotti keskittämään toiminnan valtaosin pimeään aikaan. Venäjä myös pommitti jatkuvasti laivaston tukikohtia Sortanlahdessa ja Käkisalmessa. Eri maiden johtosuhteissa esiintyi aluksi hankaluuksia. Mentaliteeteiltaan erilaisten italialaisten, saksalaisten ja suomalaisten kanssakäyminen kuitenkin sujui eräiden suomalaisten upseerien puhuessa saksan lisäksi italiaa.
Merkittävimmät tappiot N-L:n huoltokuljetuksille aiheuttivat saksalaisten hävittäjien Luftwaffe. Eniten kaatuneita oli saksalaisilla, joiden tykkilauttalaivueen vahvuus oli enimmillään 2 500 miestä. Heidän aluksillaan myös yllättäen esiintyi runsaasti teknisiä ongelmia.
Teoksen päättää arvio Laatokan laivastotoiminnan vaikuttavuudesta. Lähdeluettelo on kattava. Pidän ”eksoottisen” kohteensa takia kirjasta, johon on löydetty useita kuvia. Maallikolle kirjasta syntyi tuntuma koko Laatokan operaatiosta jääneen panostuksiin nähden vaatimattomat tulokset. Kunniamerkkejä tosin jaettiin runsaasti.
Tuo on varmaankin kiinnostavaa sotateknisesti operaationa. Voisin tutustua kirjaan.
Se tässä arveluttaa, että samaan aikaan Kannaksella suomalaisten joukkojen ei haluttu osallistuvan Leningradin piiritykseen Saksan pynnöstä huolimatta. Se oli Mannerheimin määräys ajatellen sotien jälkeistä aikaa. Mannerheim oli jälkikäteen ajatellen oikeassa pysäyttäessään suomalaisten hyökkäys Kannaksellla omalle rajalle.
1. Oliko tälle Laatokka-operaatiolle korkeimman johdon suostumus Suomessa? 2. Oliko sillä merkittäviä vaikutuksia Leningaridin siviiliväestön nälänhätään? 3. Oliko se sotilaallisesti onnistunut ja täyttyivätkö sille asetetut tavoitteet?
Ilmoita asiaton viesti
1. Operaatio ensin yllätti ylimmän johdon, kuitenkin suostuttiin. Olihan sen takana Hitler.
2. Operaatiolla tuskin oli suurta merkitystä lyhyen kestonsa takia. Hiukan varmaan auttoi. Ja motista saatiin kuljetetuksi jonkin verran ihmisiäkin pois.
3. Tuskin sillä oli lyhyen kestonsa ja teknisten vaikeuksiensa takia suurta merkitystä. Päinvastoin. Operaatiosta tiedettiin hyvin vähän. Peloitevaikutus toki oli.
Ilmoita asiaton viesti
Lainasin ja luin tuon kirjan loppuun nyt noin viikkoa myöhemmin. Se oli mielenkiintoinen erityisesti siksi, että en tiennyt tällaisesta operaatiosta aikaisemmin.
Suomalaisten osuus ei ollut merkittävä. Suomalainen vanha alus Sisu, jopa törmäsi aseveljien alukseen vaurioittaen sitä. Sisu poistettiin epäsopivana aluksena käytöstä.
Italialaiset ja saksalaiset suorittivat omaa osuuttaan tehtävistä joko yhdessä tai erikseen. Italialaisten kalusto oli MAS-veneitä. Ne osoittautuivat niin hyviksi, että Suomen merivoimat hankkivat ne itselleen operaation loputtua syksyllä 1942. Niiden uudet nimet oivat sen jälkeen Jylhä, Jymy, Jyry ja Jyske. Ne osallistuivat merisotatoimiin Suomenlahdella kesästä 1943 alkaen.
Saksalaisilta ostettiin kaksi raskasta Siebel-lauttaa, jotka olivat hitaita joskin matalan syväyksen ansiosta sopivia Laatokan osittain mataliin vesiin. Niiden nimet olivat T2 ja T17. Lisäksi saksalaisilta saatiin ostettua neljä rannikkojalkaväen kuljetukseen tarkoitettua I-venettä. Näiden veneiden luokitus muuttui aseistuksen ja muiden muutostöiden vuoksi vartiomoottoriveneiksi. Niiden kylkinumerot olivat VMV 101, 103, 104 ja 105. Ne jäivät toimimaan Laatokalle vuosina 1943 ja 1944.
Suosittelen tätä kirjaa merivoimien ja rannikkopuolustuksen historiasta kiinnostuneille. Venäläisille aiheutettiin tappioita, mutta nämä italialaiset ja saksalaiset toimet eivät estäneet Leningradin avustuskuljetuksia tuona aikana.
Ilmoita asiaton viesti