Lahden Hennalan kirjavat vaiheet

Hennalassa on kaikkien lahtelaisten syystä tai toisesta tuntema, nyt jo lopetettu varuskunta. Suoritin siellä varusmiespalvelukseni alokas- ja kokelaskaudet. Monenlaista muutakin asiaa sinne tuli kaupungissa 1940-luvun alulta 1970-luvulle saakka asuessani. Upseerikerhokin toimi monien juhlien pitopaikkana. 

Hämäläisten postimerkkikerhojen yhteinen kokoontuminen järjestetään Hennalassa lokakuussa. Tapahtuman tiimoilta ilmestyi tiedotuslehti Tavastforumissa 3/2023 Seppo Toivosen omia muistojani herätellyt artikkeli Hennala – kokouspaikan historiaa, jota olen osin blogiini lainaillut.

Strategisista syistä haluttiin vuonna 1908 suojata Suomeen sijoitettujen joukkojen mahdollinen liikekannallepano rakentamalla Helsinki-Pietari rautatielinjalle varuskuntia kasarmeineen. Näin syntyivät Riihimäki, Lahti, Kouvola sekä todennäköinen maihinnousupaikka Tammisaari, joiden kasarmit ovat toistensa kaltaisia. Hennala postikortissa 1910-luvulta kuva on poimittu Toivosen artikkelista.

Syyskuun 1917 lopussa Suomessa oli venäläisiä joukkoja noin 130 000, joista Hennalassa 8 110. Nämä poistuivat syksyllä 1917 kasarmeistaan, joista tuli punakaartin keskuspaikka. Huhtikuun lopun taistelujen seurauksena Hennalasta tuli noin vuoden ajaksi Lahden sotavankila.

Haminasta siirrettiin Hennalaan Tampereen rykmentin joukkoja, jotka jäivät sinne Talvisotaan saakka. Talvisodan alla Hennalaan siirtyi Viipurista Huollon koulutuskeskus. Sotien päätyttyä Hennalaan kotiutui Hämeen Ratsujääkäripataljoona aina varuskunnan lopettamiseen, vuoteen 2014 saakka. Jostain syystä Toivonen ei lainkaan mainitse Hennalan joukko-osastoani, Salpausselän ilmatorjuntapatteristoa. Tokihan siellä myös toimi Keskussotilassairaala KSS2 ja viime vuosina myös Urheilujoukkoja. 

Lahtelainen insinööriyhdistys vieraili tannoin Hennalassa. Isäntänä toiminut upseeri kertoi vuonna 1911 tapahtuneesta kasarmien peruskiven muurauksesta, mihin iäkäs vieras sanoi ettei se niin mennyt. Ja vastasi upseerin kysyessä mistä hän sen tietää ”olin poikasena paikalla”. Upseeri osoitti tilannetajua ja kutsui insinöörin kerholle lounaalle kertomaan enemmän asiasta. 

Hennalassa toimii myös Sotilaslääketieteen museo ja edelleen Upseerikerho suosittuna juhla- ja lounasravintolana. Hennalasta on tavoitteena kehittää alueen historiaa arvostava asuin- ja työpaikka-alue, jonka täydennysrakentaminen tapahtuu säilytettävän rakennuskannan ehdoilla. Uusia rakennuksia on kaavoitettu pääsiassa alueen nykyisin rakentamattomille osille. Säilytettävät vanhat rakennukset valtio on myynyt yksityisille yrityksille ja henkilöille. Ne ovat asteittain siirtyneet asunnoiksi ja yritysten toimitiloiksi.