Loviisan asuntomessut lähtökuopissa

Asuntomessut järjestää medialle tutustumisia tulevien näyttelyiden tapahtumapaikoille. Kävin Loviisassa syyskuun lopulla, jolloin kirjoitin näkemästäni ja kuulemastani blogin Kelluvia asuntoja Loviisan asuntomessuilla (31.09). Vuorossa oli nyt toinen käynti. Talot olivat jo pystyssä ja meneillään kuhina niiden viimeistelyssä sekä meneillään työt kunnallistekniikan, piha-alueiden ja kunnallistekniikan osalta.

Aiempi Degerby nimettiin kaupunkiin tykästyneen Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin vaimon mukaan Loviisaksi. Nykyinen kaupunginjohtaja kertoi kaupungin myös päässeen ensimmäistä kertaa Suomessa samppanjan makuun juomaa sisältäneen, satamaan saapuneen laivalastillisen myötä.

Muodoltaan pitkulainen Kuningattarenrannan messualue sijaitsee kaupungin keskustan kainalossa tarjoten mahdollisuuden omarantaiseen ja korkealaatuiseen asumiseen kaupungin keskustan tuntumassa. Pandemian lykättyä messuja ryhtyivät monet itse rakentamaan tai rakennuttamaan itselleen koteja. Eräs heistä totesi lähes kaikkien asioiden rakennusaikana muuttuneen ja vain vedenpaisumuksen jääneen kokematta.

Messualueella on yksi maltillisen korkuinen, puurakenteinen kerrostalo (6 kerrosta, 33 asuntoa, joista 26 kaupungin vuokra-asuntoja), kaksi kahdeksan asunnon rivitaloa sekä pientaloja kelluvien asuintalojen kortteleineen. Kelluvat talot valmistuvat tehtailla ja saapuvat messualueelle vasta valmiina. Omakotitalokohteita on luettelossa parisenkymmentä. Kaupungin läntisen ja itäisen rannan yhdistävä ponttoonisilta jää messujen päätyttyä yleiseen käyttöön.

Kaikista näyttelytaloista on merinäköala. Alueelta avautuvat näkymät vastarannan 1700-luvun alakaupunkiin. Näyttelyalueella on lähes kaksi kilometriä meren rantaa. Merellisen maiseman vastapainona ovat alueen laajat puistomaiset viheralueet ja Gröna Uddenin tammimetsä. Maalinnoitus Ungern sijaitsee näyttelyn tuntumassa. 

Kohteita on totutun kokoisiin näyttelyihin verrattuna niukasti, mikä sopii mainiosti seniorikävijälle. Tontit ovat suuria eikä naapurien sylissä olla. Messualue muodostaa rauhallisen oloisen, tasapainoisen kokonaisuuden, johon tutustuminen on vaivatonta. Moderni tietotekniikka helpottaa näyttelyssä vierailun suunnittelua. Etenkin lipun ennakkoon tilanneelle on tarjolla monipuolinen informaatio.  Nykyiseen tapaan messujen aikana järjestetään useita yleisötapahtumia, kuten torstai-iltojen huippuartistien esiintymisiä.

Loviisa lienee jäänyt jonkin verran Porvoon varjoon, mitä kesän messut osaltaan korjannevat. Onhan kaupungissakin messujen ohella runsaasti nähtävää ja koettavaa. 

Useilla asuntomessuilla on oheiskohteita, nytkin kaksi:

Vähemmän tunnettu kohde lienee Jean Sibeliuksen nuoruusvuosien turvasatama, vuonna 1807 rakennettu Sibeliustalo. Nuorukainen hankki siellä kesälomillaan taskurahaa antamalla musiikin yksityisopetusta samalla työstäen Kullervo-sinfoniaansa. Kaupungin keskustassa sijaitseva rakennus toimii edelleen musiikkiopistona.

Toinen oheiskohde on vajaan 20 km päässä Loviisasta sijaitseva Strömforsin tapahtumapuisto. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin rajaksi tuli Kymijoen läntisin päähaara ja silloinen Pyhtään pitäjä jakautui kahtia. Pitäjän Ruotsin puoleista osaa ryhdyttiin kutsumaan Ruotsin Pyhtääksi. Maamme teollistumisesta kiinnostuneita kävijöitä kiehtova vanhan ruukin historia alkoi vapaaherra Johan Creutzin vuonna 1695 perustamasta kankivasarapajasta. Ruukin omistus siirtyi pian af Forselles-suvulle, jonka 132 vuoden omistuksen jälkeen ruukin osti Ahlströmien suku. Siellä ryhdyttiin valmistamaan muovi- ja sähkötarvikkeita. Ruukin vanhalla Naulapajalla toimii ympärivuotinen seppä. Taontanäytöksien aikana on mahdollista nähdä ruukin ainutlaatuinen vesivasara toiminnassa. 

Alueen omistaa nyt Strömforsin Yrityspuisto Oy. Ruukin alueella sijaitsee vuonna 1770 valmistunut kirkko alttaritaulunaan Helene Schjerfbeckin maalaama ”Ylösnousemus”. Ruukin alueesta ja sen rakennuksista löytyy useita kuvia hauilla Strömforsin ruukki ja Loviisa.

Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa oli Ruotsin ajan tullauksen ja postinkulun kanalta tärkeä paikka. Lähellä sijaitseva vuonna 1927 rakennettu Savukosken silta poistui käytöstä oikaistaessa Loviisan ja Kotkan välistä tieosuutta ja vihittiin 1960-luvulla museosillaksi.