Maidosta kermaa
Separaattori, jolla maidosta erotettiin keskipakoisvoimalla kerma, oli aikansa tärkeäksi osoittautunut keksintö. Teknisesti kerman erottuminen maidosta perustuu sen partikkelikokoon, joka on suurempi kuin kurrin (klonnan, huitun, sintun). Vain kurri läpäisee separaattorissa olevien metallilevyjen pienimmät reiät kerman valuessa eri astiaan. Muistan separaattorin nuoruuteni kesien maidonhakumatkoilta läheiseltä maatilalta. Nykyään niitä tapaa lähinnä koristeina. Huutokaupoissakin separaattoreita myydään.
Tekniikka & Talous -lehden taannoisen artikkelin mukaan separaattori mullisti 1900-luvun alussa suomalaiset maatilat houkuttellessaan isännätkin navettaan. Tämä 1900-luvun yleisin maatalouskone teki karjataloudesta liiketoimintaa.
Keksintöjen isiksi mainitaan usein eri henkilöitä. Separaatorin keksijänä pidetään saksalaista insinööri, keksijä ja koneenrakentaja Wilhelm Lefeldtiä (s. 1836), joka vuonna 1876 rakensi ”maitolingon”. Se myös johti huomattavasti lyhyempään voin valmistusaikaan ja tuotannon kasvuun ja mahdollisti siten teollisen tuotannon.
Sittemmin tunnettu ruotsalainen, monilla tekniikan aloilla kunnostautunut Gustav de Laval kehitti separaattoria edelleen. Hän oli myös merkittävä muidenkin meijerikoneiden kehittäjä, jonka keksintöihin kuului vuonna 1894 patentoitu varhainen lypsykone. De Laval perusti Oscar Lammin kanssa vuonna 1883 Ab Separator -nimisen yrityksen, joka vuodesta 1963 toimi nimellä Alfa Laval.
De Laval on ansainnut Ruotsissa oman postimerkinkin. Ja suomalainen 50 vuotta vuonna 1955 täyttänyt Valio otti juhlan kunniaksi liikemerkikseen separaattorin tyylitellyn kannen.
Suomessa käytettiin sekä ruotsalaisia että kotimaassa valmistettuja separaattoreita. Suomalaisia valmistajia olivat mm. Kone ja Silta, sittemmin Wärtsilä (mm. tuotemerkeillä Milka ja Lacta).
Separaattorin toimintaperiaate on kirjoituksessa väärin. Pyörivä liike aiheuttaa keskipakoisvoimaa, joka taas vaikuttaa voimakkaammin nesteen raskaampaan osaan eli painovoiman vaikutus korostuu.
Minä olin vuosina 85-86 Alfa Lavalin tehtaalla Tumbassa NC-sorvaamassa separaattorien jakajia, trumpetin muotoinen vehje, ja alussa tutustumiseen sisältyi tietysti separaattorin toimintaperiaatteen selitys.
Separaattoreita käytetään edelleen paljon prosessiteollisuudessa ja esimerkiksi laivoissa niillä puhdistetaan sekä polttoainetta että jätevettä.
Ilmeisesti täysin väärä selityksesi separaattorin toiminnasta perustuu suomenkieliseen wikipediasivuun, joka on käännetty virheellisesti ruotsinkielisestä. Englanninkielinen https://en.wikipedia.org/wiki/Separator_(milk) on niitä laajempi ja siinä on hieman paremmin selitetty toimintaperiaate, tosin vain yhdellä lauseella: ”When the separator is spun, the heavier milk is pulled outward against its walls and the cream, which is lighter, collects in the middle.” Lisäksi määritelmä: ”A separator is a centrifugal device that separates milk into cream and skimmed milk.” täydentää.
Alfa Lavalin sivustossa sivu https://www.alfalaval.com/products/separation/centrifugal-separators/separators/innovations/separator-innovator/how-separation-works/how-a-disc-stack-centrifuge-works/ näyttää selittävän asian parhaimmin.
Ilmoita asiaton viesti
Keskipakoisuusperiaatteellahan ne toki toimivat. Separaattoreita käytetään moneen tarkoitukseen. Olen tarkoituksella rajoittunut vain maidon käsittelyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Virheellinen osuus on ”Teknisesti kerman erottuminen maidosta perustuu sen partikkelikokoon, joka on suurempi kuin kurrin (klonnan, huitun, sintun). Vain kurri läpäisee separaattorissa olevien metallilevyjen pienimmät reiät kerman valuessa eri astiaan.” Siitä saa käsityksen, että separaattori toimii kuten sihti. Niissä kartiomaisissa levyissä ei ole reikiä paitsi yksi iso keskellä eli ne ovat katkaistun kartion muotoisia. Niin ja on niissä myös kolme tai neljä isoa reikää, jotta neste pääsee etenemään levyjen väliin.
Tuo sama virhe oli wikipediassa suomeksi, mutta kun vaihtaa sivun kieleksi sen ainoan toisen mahdollisen eli ruotsin, tuo kohta puuttuu. Ja nyt en enää löydä sitä omituista virheellistä sivua?
Lisäys: OPH:n sivuilla on hyvä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/separaattorin-rakenne-ja-toiminta.pdf
Toinen lisäys: Se virheellinen sivu on https://fi.wikipedia.org/wiki/Separointi, josta: ”Kerman erottuminen maidosta perustuu siihen, että kerman partikkelikoko on suurempi kuin kurrin. Vain kurri pääsee sen vuoksi separaattorin sisällä olevien metallilevyjen pienimpien reikien läpi kerman valuessa eri astiaan.” Ruotsinkielisessä versiossa, https://sv.wikipedia.org/wiki/Separering_av_mj%C3%B6lkprodukter, lähin vastaava kohta on ”Separationen via centrifugalkraften är möjlig genom att den fettrika grädden har en lägre densitet än den vattenrika skummjölken.” eli ihan oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisessä työpaikassani valmistumiseni jälkeen olin Lahnaslammen kaivoksella, missä oli satoja sykloneja ’separoimassa’ lietteestä talkkihiukkaset irti sivukivihiukkasista.
Ilmoita asiaton viesti
Hallussani on matalahko pöytä, jonka kansi on täsmälleen puoliympyrän muotoinen, ja jossa on kolme jalkaa. Se on tarkoitettu asetettavaksi suoralta sivultaan (pituus vajaa metri) seinää vasten, jolloin se muodostaa separaattoritason. Hauska esine!
PS. Olen äitini puolelta aitoa talonpoikaissukua.
Ilmoita asiaton viesti
Löysin tiedon, jonka mukaan: Nobelien Pietarin konepaja valmisti ruotsalaisen Alfa -Lavalin edustajana separaattoreita Lavalka -merkillä. Ne levisivät kaikkialle jättiläismäiseen maatalousvaltioon. Voityeluöljyn laitteeseen valmisti tietenkin Branobel yhtiö.
Ilmoita asiaton viesti