Menestys alkoi ansaksesta – lahtelaisen Peikon tarina

 

Vuonna 1939 syntynyt merkonomi Jalo Paananen sai imatralaisen terästehtaan tuotteiden myyjänä, eräällä 1960-luvun rakennustyömaalla käydessään idean seurattuaan ansaksen eli betonielementtien liittämiseen käytettävän vinositeen vaivalloisen näköistä käsin tapahtuvaa hitsaustyötä. Ansas koostuu kahdesta vaakasuorasta siksakille taivutetulla teräslangalla erotetusta levystä. Valmiita tuotteita ei vielä ollut saatavana. Hän sai kotiin vietäväksi 72 cm pituisen mallikappaleen. Paanasta kiehtoivat sarjavalmistuksen edut ja ansaksen ilmeinen markkinapotentiaali. Työkaveri dipl.ins. Osku Norvasto kiinnostui hänkin mallikappaleesta. Miehet perustivat Insinööritoimisto Teräspeikko Norvasto ja Paananen nimisen yhtiön, jonka peruspääoma raavittiin vaivalla kokoon. Kolmanneksi mukaan saatiin hitsaustaitoinen Lasse Helander. Lahden Ahtialaan perustettiin vaatimaton ansasverstas. Niistä tuli Teräspeikon, sittemmin Peikon ensimmäinen menestystuote.

Peikko kasvoi vaatimattomasta alusta liikevaihdoltaan kahden ja puolen sadan miljoonan euron kansainvälinen konserni. Sillä on parituhatta työntekijää 12 maassa Australiaa, Kiinaa ja Arabiemiraatteja ja jopa vaateliasta Saksaa myöten. Ansasten rinnalle Peikon ohjelma täydentyi sittemmin muitakin liitososilla ja betonivalun raudoitusten teräsverkoilla. Myöhempi tärkeä innovaatio on menestykseksi noussut deltapalkki. Peikon tuotteita on käyttänyt mm. Olkiluodon voimala sekä useat lentokenttärakennukset. Yli kahteensataan metriin roottoreillaan yltävät tuulivoimalaitoksetkin seisovat tukevasti paikoillaan perustuksissaan käytettyjen Peikon ankkurointipulttien ansiosta. Peikko on toiminnallaan ja asenteellaan uudistanut jähmeäksi miellettyä rakennusalaa. Perustaja Jalon poika Topi Paananen aloitti Peikon kansainvälistymisen vetäjänä vuoden 2005 jälkeen siirtyen sitten toimitusjohtajaksi. Peikko on hänen toiminnallaan ja asenteellaan uudistanut jähmeäksi miellettyä rakennusalaa. Topin isoveli Elmer on Peikon hallituksen pitkäaikainen jäsen.

Paanasen yhtiöt ovat toimineet muillakin toimialoilla kuin kartellisoituneessa rakentamisessa, kuten Makronin nimen alla valmistetut erilaiset koneet sekä muoviosien valmistus. Lahden Rautateollisuuden koneistaja Unto Eilamon perustama muovimuottien ja kännykän kuorien valmistukseen erikoistunut Eimo-Muovi, sittemmin Eimo Oy, siirtyi Jalo Paanasen laajentuvaan yritysryppääseen, josta se erkani siirtyen vuonna 2003 taiwanilaiselle Hon Hai Precision Industry Co Ltd:n suomalaisen tytäryhtiö Foxconn Finland Invest Oy:lle.

Talouteen erikoistunut toimittaja ja kirjailija Karo Hämäläinen kiinnostui Peikon tarinasta haluten selvittää yrityksen poikkeuksellisen menestyksen taustaa. Tulos on kirja Peikko Näin menestys tehtiin (Siltala 2022 , 245 s.). Hämäläinen perehtyi yritykseen ja haastatteli melkoisen joukon peikkolaisia.

Tekniikka ei ole talousmiehen kirjoittaman kirjan keskiössä, mikä toki on lukijoiden kirjon laajentamiseksi myönteistä. Jalo Paanasen tekemiset jäävät kirjassa Topi Paanasen toimintaa vähemmälle. Isä kuitenkin perusti yrityksen ja luotsasi sitä sekä samalla muuta yritystoimintaansa menestyksellä liiketoimiensa ajoituksessa useimmiten onnistuen. Tuoreen yliopistokaupunki Lahden ensimmäisessä tohtoripromootiossa hänelle myönnettiin kauppatieteiden kunniatohtorin arvonimi.

Peikon tuotteiden hitsaaminen sopii mainiosti teollisuusroboteille. Jo varhain Peikko otti niitä käyttöön silloin huimalla robotti kuukaudessa vauhdilla.

Kansainvälistymisen eräs laajentumisen askel oli asteittaan tapahtunut meneminen ulkomaille. Esimerkkinä vanhan tehdaskiinteistön osto Slovakiasta, josta on sittemmin tullut yksi Peikon merkittävä tuotantokeskittymä. Surkuhupainen tarina puolestaan on tarina suomalaisten viranomaisten vuosikymmenien nukahtaminen teräksen standardisoinnin kansainvälistymisessä, minkä seurauksena Peikko joutui kalliisiin kustannuksiin eri myyntialueiden maakohtaisten standardierojen takia. Peikko on kasvanut valtaosin orgaanisesti vahvistamalla myynti- ja tuotantoverkostojaan ja sijoittamalla tuotekehitykseen Yritysostoja on tehty vähän ja nekin pieniä,

Takapakkejakin historiaan mahtuu, kun kaikki ei syystä tai toisesta olekaan sujunut ennakoidusti. Akuutti ajankohtainen huoli on päällä oleva Venäjän/Ukrainan tilanne, jota kirjassa jo on ehditty käsittelemään. Venäjältä Peikko ei vielä ole kokonaan vetäytynyt, tosin toimintaa Pietarin tehtaalla on supistettu. Venäjän osuus Peikon liiketoiminnasta on vain viitisen prosenttia, minkä menettämisenkin vakavarainen yritys kestää.

Hämäläisen kuvaus tämän menestyneen yrityksen taipaleesta on kokeneen kirjoittajan sujuva jopa mukaansa tempaava kertomus. Peikon tuleva menestys riippuu tietenkin rakennusalan vaihtelevista suhdanteista, joihin on pystyttävä mukautumaan.

Peikon ensimmäinen tuote oli sandwich-ulkoseinäelementtien sidontaan käytettävä ansas /kirjan kuvitusta/.

 

+1
Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori ja Tekniikan Historian Seuran jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu