Menneen maailman kerhot ja klubit

Syrjäisillä teollisuuspaikkakunnilla oli kaupunkeja suurempi tarve sekä yritysten omista edustustustiloista että valkokaulusväen vapaa-ajan vieton puitteista. Työväellä oli omat talonsa ja nuorisoseuroilla omansa. Tanssiakin kun haluttiin.

Tehtaissa kävi yritysten asiakkaita ja muita tärkeitä vieraita. Silloin ei vielä ollut nykyisen kaltainen kiire ja neuvotteluihin varattiin reilusti aikaa. Kulkuyhteyksien takia yöpyminen oli usein välttämätöntä, mihin tarkoitukseen rakennettiin tai kunnostettiin eri tavoin nimettyjä klubeja, kerhoja jne. Monet niistä olivat puitteiltaan viehättäviä ja edustavia. Emäntä hoiti tarvittavan majoituksen sekä ruokatarjoilut aamiaisineen. 

Nykyisin aiemmin takkusten takana sijannneet tehtaat eivät ole enää syrjässä. Finnair tuo ”yöksi kotiin” ja muukin julkinen liikenne toimii. On myös tavallista ja takavuosia entistä helpompi hurauttaa päivän neuvotteluihin ja niistä kotiin autolla. Eivätkä pitkät illanistujaiset ole enää muodissa. Tarpeen vähennyttyä monet näistä maaseudun upeista kerhoista, klubeista jne. on lopetettu ja otettu muuhun käyttöön. Samalla on kadonnut tehdaspaikkakuntien taannoin omaleimainen kulttuuri, mistä olen muutamia kertoja tämän miljöön kokeneena ja useita kerhoja nähneenä surullinen. Eurot kuitenkin sanelevat ehdot ja kiire vain näyttää kasvavan. 

Kokoontumisen ja yhdessäolon tarvetta ovat aina palvelleet ravintolat, baarit ja muut alan liikkeet, varuskuntien upseeri- ja aliupseerikerhot sekä sotilaskodit, lukuisat erilaisten yhdistysten, opiskelijoiden jne. kokoontumistilat. Onhan Suomi yhdistysten luvattu maa. Yritykset tai järjestöt yhdistivät kaupungeissa usein voimansa. Melkoisia muutoksia on kuitenkin tapahtunut, mistä pari esimerkkiä:

Vuonna 1929 Tampereen Teknillisen Seuran rakennuttama Tammer, sittemmin ensin Sokos Hotel Tammer, nyt Radisson Blu Grand Hotel Tammer, jonka rakennus on museoviraston suojelema. (kirjallisuutta mm. Seppälä R.: Grand Hotel Tammer sekä Paju P. ja Mauranen K.: Tamperelaisen teknillisen osaamisen pitkät juuret.

Vuonna 1943 Lahden Teollisuusseuran ostama, nykyisin nimellä Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone toimiva Lahden Seurahuone. Vuonna 2011 se siirtyi Osuuskauppa Hämeenmaalle (kirjallisuutta mm. Järvinen, O.: Kestiystävyyttä Lahdessa sekä Lahtinen, T. J.: Lahden Teollisuusseuran Viisi vuosikymmentä.)

+1
Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori ja Tekniikan Historian Seuran jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu