Meriläisen ja Häkämiehen eroottinen ekotrilleri
Kari Häkämiehen ja Rosa Meriläisen kirjaa Epäpyhä liitto (Teos, 304 s.) luonnehditaan suurvalta- ja energiapolitiikasta ja myös pettämisestä ja ystävyydestä kertovaksi eroottiseksi ekotrilleriksi. Molemmilla eri ikäluokkia edustavilla kirjoittajilla on aiempi kansanedustajatausta. Häkämies (s. 1956) on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja ja Meriläinen (s. 1975) kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteerinä toimiva kirjailija sekä kolumnisti.
Häkämiehen mukaan kirja ei ole toimintatrilleri vaan pohdiskeleva romaani, jossa ei koko ajan rytise ja rätise. Hänen mielestään rikosromaanin kirjoittajan pitää löytää perinteisiin rikosromaanimyytteihin jotain uutta ja jatkaa kirjoittajien näkemysten myös matkan varrella hioutuneen samoiksi, vaikka sitä kirjoittivat luonteiltaan ”tuli ja vesi”.
Meriläinen sanoo kirjassa kuvatun politiikkaa sellaisena kuin he ovat sen nähneet ja että Epäpyhä liitto viittaa myös kirjoittajiin. Dekkarin henkilöt eivät ole kokonaan kummankaan keksimiä eikä ketään todellista ihmistä kuvata sellaisenaan. Rikosromaanissa pitää osata ohjata lukija harhaan. Meriläisen mielestä molemmat kirjoittajat ovat osanneet tehdä niin jo poliitikkoina!
Kirjan tapahtumat käynnistyvät intiimin kanssakäymisen kuvauksella. Dominoivana osapuolena on rullatuoliin sidottu väkivaltaosaston tutkinnanjohtaja Sara Sila työparinaan Hannu Kärki. Liikunnallista rajoitustaan lukuunottamatta Sila on terävä ja toimintakykyinen. Poliisista riippumaton päähenkilö on freelance-toimittaja Timo Ruuti. Tapahtumiin kytkeytyy myös hänen tapahtumiin yllättäen kytkeytynyt, radikalisoitunut Emma -tyttärensä, jolle tavanomaiset mielenosoitukset ovat liian kesyjä. Tapahtumien keskiössä on läheisesti Fortumia muistuttava energiayhtiö Podex Power.
Toimittaja Ruuti saa puhelinviestin tuntemattomasta numerosta. Sen mukaan energiayhtiön yhtiökokouksen hallitusvalinnoissa tapahtuisi kummia. Muutamia päiviä myöhemmin yhtiön toimitusjohtaja Henrietta Kekoni löytyy Kaivopuistosta ammuttuna. Jäljet leviävät elinkeinoministeriöstä ulkopolitiikkaan asti. Investointipankkiiri Niclas Ibrassonin kohdalla ne kuitenkin katoavat. Tapaus alkaa horjuttaa hallitusta vihreiden halutessa siirtää energiayhtiön valtion johdettavaksi. Kuka lähettää Ruudille tietoja ja miksi ja kumpi ehtii totuuden äärelle ensin, poliisi vai media?
Venäjäkorttikin nousee esiin mutkistamaan asioita. Omistavathan venäläiset Podex Poweria. Jossain välissä tavataan jopa savuava ase varastetun metsästyskiväärin muodossa. Murhaaja tietysti jää useiden koukeroiden jälkeen kiinni.
Meriläisen ja Häkämiehen yhteistyön tulos on uudenlainen ja kelpoinen dekkari. Kirjoittajien kuva on Liisa Takalan. Vihervassarilla ja porvarilla pyyhkii hyvin.
Kari Häkämiehen ja Rosa Meriläisen Epäpyhä liitto (2022) on yksi Bestseller-hyllyistä bongatuista ja noudetuista Kirjamessukirjoista (Helsingin Kirjamessut 27.-30.10.2022). Muita on Helena Immosen Aavikkokettu (2022) ja Mona Blingin 23 transmyyttiä – Totta ja tarua transihmisistä (2022). Reijo Mäen Hotel California on luettu aiemmin. Taavi Soininvaaran Susisoturi pitäisi hakea, mutta saatavilla olevat kappaleet näyttävät olevan aika kaukana. Vaikuttaa kovin jännäripitoiselta. Tiedä viitsinkö mennä koko messuille fyysisesti.
Tässä Häkämiehen ja Meriläisen kirjassa eroottinen Prologi on aidosti eroottinen – joskaan esitetty toiminnallinen järjestys ei ole kaikille aina järkevä. Kahden kirjoittajan konsepti ei ole muutoin aina onnistunut. Edellinen lukemani, ja myös kahden kirjoittajan kirjoittama dekkari on Camilla Läckbergin ja Henrik Fexeuksen Kultti (2022, 650 sivua + kiitokset). Teos esittää erittäin epäuskottavia tapahtumakulkuja, jotka eivät kuitenkaan onnistu johdattamaan lukijaa harhaan. Pääasiallinen syy, miksi viitsin lukea näitä tiiliskiviä, on se, että kirjoissa (edellinen osa Mentalisti 2021) kahden eri tavalla erilaisen ja ei-neurotyypillisen päähenkilön, mentalisti Vincentin ja poliisi Minan, keskinäinen välitön läheisyys ja yhteisyys on kuvattu hyvin ja asianomaisille uskottavasti. Kirjallisuutena Häkämiehen ja Meriläisen hengentuote vaikuttaa heti alkuunsa kyllä paljon laadukkaammalta kuin ruotsalaisen dekkariteollisuuden tuote.
Ilmoita asiaton viesti
Helena Immosen kirja on Operaatio Aavikkokettu (Docendo 2022).
Ilmoita asiaton viesti
Kustantajat ja julkaisijat haluavat kirjoihin ja haastatteluihin ainakin ripauksen sexiä, tai muuta ”äxsöniä…?”
– Ex-opetusministeri Uosukainenkin perusteli ja selitteli ”Liehuva liekinvarsi” kirjansa ”vesisängyn loiskutteluaan” rakkaan Topinsa kanssa kustantajan kehoituksella laittaa mukaan jotain myyvää sexyä, tai äxöniä…
Kehui kirjassaan tai muissa yhteyksissä, että Topi, upseeri ja herrasmies kysyi hänen Helsingistä palatessaan usein, että: ”Syöt sie, nait sie, vai meet sie saunaan…?”
Shere Hiten ”Hite-raportti” on ”yksityiskohtaisen” eroottinen, josta saa oppia ja tietoakin varmaan yhtä paljon kuin mm. Heinäluoma kertoi saavansa Raamatusta!?
Vuosien takaisessa, Seiska-lehden vaalimainoshaastattelussaan jopa Päivi Räsänenkin heittäytyi ”rohkeaksi” paljastaessaan kuinka heidän perheessään nauretaan paljon,mm. puolison, pastori Niilon kertomille ”alapäävitseille…(!?).”
Silloisen oikeusministeri Häkämiehen daaminsa kohtelu Fiskarsissa ei ollut yhtä ”lempeä” ja seksikäs kuin esim. puoluetoveri ”Iken” kohdalla ehdimme tottua, mutta salkku ja ministeriauton takapenkki meni kuitenkin molemmilta naistenmiehiltä, että heilahti!
Ilmoita asiaton viesti