Merirosvousta Jumalan armosta

Viron kylpyläreissulla – nythän sinne taas pääsee – tuli luettua paikallisia lehtiä. Viron kieli on hilpeän hassunkurista, mutta avautuu kyllä. Historian harrastajana kommentoin hyvin toimitettua ja ulkoasultaan edustavaa Imeline Ajalugu (Ihmeellinen Historia) -lehteä no 10/2021. Lehdellä on rinnakkaistoimitus Kööpenhaminassa. Perustivathan tanskalaiset 1200-luvulla Tallinnan, taannoisen Taani linnin ja myivät sen vuonna 1346 saksalaiselle ritarikunnalle, jolloin kaupungista tuli Reval, suomalaisittain vanhahtavasti Rääveli.

Kiinnostava artikkeli käsittelee Rodokselta turkkilaisia Maltalle paenneiden johanniittaritarien ”laillistettua” laajamittaista merirosvousta. Saalis jaettiin seuraavasti: 10 % suurmestarille, 11 % kapteenille, 25 % erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin, kuten nunnille ja loppu 54 % miehistölle jyvitettynä eri tärkeysluokiin. Tavallinen matruusi sai vähemmän kuin luotsi.

Purjeilla ja orjavoimin soutaen kulkevia merirosvokaleereja oli runsaasti. Laivan miehistössä saattoi olla parisataakin jäsentä. Niissä oli jopa pyörivälle lavetille asennettuja, kivikuulia ampuvia tykkejä. Aluksen keulassa oli törmäysetäisyydelle päästyä tuhoisasti vaikuttava piikki.

Lehdessä on myös vinkki hämärämiehille näppärästi hämätä rikospaikalle jääneitä kengänjälkiä jalkineisiin kiinnitettävillä, jäljen kokoa muuttavilla irto-osilla.