Muistumia Krimiltä
Käynnissä oleva, nyt sentään jo sodaksi tunnustettu ”erikoisoperaatio” nostaa mieleen muistoja Krimiltä. Lupauduin vuonna 2003 pitämään Sevastopolissa suurnopeuskoneistusta käsittelevän esitelmän kansainvälisessä ”Machine-building and technosphere of the XXI century” konferenssissa”. Krim kiinnosti muutenkin, joten lähdimme matkaan vaimon kanssa.
Lensimme näppärästi Helsingistä Kiovan kautta Krimin ainoalle lentokentälle jatkaen autolla Jaltaan. Se oli perinteisenä lomakohteena kokemisen arvoinen lukuisine Jaltan konferenssiin liityvine kohteineen. Rantakadun torille Leninin patsaan alle – siellä ei ollut pidetty kiirettä patsaiden kaatamisen kanssa – ilmestyi sotilasorkesteri ja kerääntyi ikäihmisiä kunniamerkit rinnassa kilisten. Kyseessä oli suuren isänmaallisen sodan veteraanien tanssit. Ujuttauduimme sujuvasti tanssijoiden joukkoon.
Sevastopol oli toisenlaisena kaupunkina suurine Venäjälle ”vuokrattuine” laivastotukikohtineen pettymys. Krimin sodan museo toki oli mielenkiintoinen.
Toinen Ukrainan käyntimme oli Jaltalla ja Odessassa poikennut Mustanmeren risteily. Jaltalla kävimme edellisellä vierailulla väliin jääneessä Tšehovin valkoisessa huvilassa, jossa hän kirjoitti näytelmänsä Kolme sisarta ja Kirsikkapuisto. Risteily poikkesi myös Odessassa, jossa pieni laivamme pääsi laituriin aivan Sergei Eisensteinin kulttielokuva Panssarilaiva Potemkinin portaiden alle. Niitä pitkin kävelimme kaupunkiin.
Ukrainaan ei varmaan pitkään aikaan enää pääse. Olemme iloisia nähtyämme siitä tämänkin verran ennen Venäjän toimia.
Ammoin ulkoministeri Ahti Karjalainenkin kävi Neuvostoliiton vierailullaan Krimillä.
Tien varsille komennettu väkijoukko heilutteli Suomen ja Neuvostoliiton pienoislippuja.
Mustien autojen letka pysähtyi, Karjalainen nousi autosta ja tervehti väkijoukkoa
”HELLO CRIMINALS!”
Ilmoita asiaton viesti
”..suurnopeuskoneistusta käsittelevän esitelmän..”
Jos oikein muistan, niin kahvipöytäjuttuna kirjoittaja esitti teorian suursotien syttymiseen: aina kun tapahtuu hyppäys (kranaattien) sorvausnopeuden kasvussa tietää se suursotaa.
Takentanet muistumaani!
Ilmoita asiaton viesti
Jaakolle tarkennuksena! Kyllä näin oli. Tämä tosin on ollut vain eräs oletus! Kuinka suuri merkitys sillä oli muiden jännitteiden ohella kokonaisuudessa jää vain arveltavaksi. Ennen ekaa maailmansotaa käytetyt karkaistut hiiliteräkset korvautuivat käänteen tekevillä lejeeringeillä, pikateräksillä. Toisen maailmansodan alla sakuilla oli ennen jenkkejä käytössään siellä juuri kehitetty, pikaterästä jälleen kertaluokkaa parempi, pulverimetallurgisesti valmistettu teräaine, kovametallit. Sevastopolin esitelmäni kärki ei ollut teräaineissa vaan enemmänkin todella korkeiden lastuamisnopeuksien käyttämisessä, mistä nimi suurnopeuskoneistus. V.
Ilmoita asiaton viesti
Valtioiden vàlisten aseellisten konfliktien syntymisten syyt voivat olla poliittiset, taloudelliset tai historialliset. Sotaa ei aiheuta yleensä yksi asia. Toisen maailmansodan jälkeiset sodat eivät ole olleet samankaltaista totaalista sotaa, sillä ydinsodan uhka on muuttanut sotien luonnetta – siis sodat missa suurvallat ovat olleet tavalla tai toisella mukana. Tosin Ukrainan sota on merkittävin sota Toisen maailmansodan jalkeen, sillä nyt kaydaan ensimmäistä kertaa valtioiden vàlisten sotaa moderneilla aseilla ja järjestelmillä
Ilmoita asiaton viesti
Crimea belongs to Ukraine like Ahvenamaa belongs to finland
Ilmoita asiaton viesti
Kävin Krimillä 1970-luvun lopulla neuvostokaudella kahdella mielenkiintoisella matkalla. Olin siellä Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan Atte Pakkasen ja hänen vaimonsa kanssa.
Ja toisella matkalla keräsimme Kaarle Stewenin (1934-2019) kanssa aineistoa neuvostoelokuvaa esittelevään radiosarjaan. Kaarle Stewenillä on sukulaisia, jotka olivat tsaarin ajan kenraaleja ja Viipurin maaherra ja sen sellaista. Christian von Stewen oli kasvitieteilijä, joka toimi etupäässä Ukrainassa. Hänellä on jopa patsas Krimillä. Kävimme katsomassa sitä.
Kaarle Stewen laati matkan pohjalta kirjan ”Odessan portaat”. Tapasin myös Kaarlen ukrainalaisia sukulaisia, jotka kävivät matkalla Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Pasi Rahkolle: Yritin kertoa tehokkaiden teräaineiden käyttöön saaminen juuri sotien alla olleen vain eräs taustatekijä, jos sitäkään. Eräät kansainväliset alani tutkijat vain ovat sitä mieltä. Kovametallit kehitti Kruppin Essenin Widia -tehdas, jonka maan tasalle pommitetuista jäännöksistä otetun valokuvan näin uudelleen rakennetussa Widian tehtaassa vieraillessani. Hitler valmisteli tulevaa sotaansa jo paljon ennen Puolaan hyökkäämistään. Työskentelin kesän hänelle läheiseen Itävallan Linziin auf dem grünen Wiese rakennetun, panssarivaunuja valmistaneen Hermann Göring Werken palveluksessa. Se oli silloin 16 000 työntekijän terästehdas ja konepaja VÖEST. Vanhoista ajoista ei juuri puhuttu. Työkavereinani oli useita siltä seudulta kootun, Lapissa sotineen Alppijääkäripataljoonan sotilaita, jotka muistelivat Suomea hyvällä. V.K.
Ilmoita asiaton viesti
Ei savua ilman tulta.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on edetty varsin etäälle alkuperäisestä Muistumia Krimiltä-teemasta. Palattaisiinko tarvittaessa siihen.
Ilmoita asiaton viesti