Oluita  moneen lähtöön

Ansaitsin koululaisena taskurahoja kesätöillä. Silloinen Mallasjuoma, nykyinen Hartwall, otti joukon koululaisia erilaisiin töihin. Kahden lukiokesän tehtävikseni tuli keskeytymätön kolmivuorotyö kylmässä käymiskellarissa. Haalarin alla oli paita ja villapaita. Aloitin valtavien, käymistankkien pesijänä. Suurimmat niistä olivat jopa 400 hehtolitran vetoisia – oluen yksikkö panimoissa on hehtolitra. Loppukäyminen kesti siihen aikaan nykyistä pidempään. Keplottelin tyhjäksi pumpattuun tankkiin ahtaasta miesluukusta mukanani raitisilmaletku. Tankin pohjalla oli paksu hiivakerros ja ilmassa runsaasti hiilidioksidia. Osaamisen karttuessa avautuivat vaativammat työt, kuten oluen piimaasuodatus ennen pullotusta. 

Siihen aikaan alan osaajat olivat vielä valtaosin saksalaisia. Mallasjuomalla legendaarisen Lahden Sinisen kehittänyt panimomestari. Opin silloin paljon oluiden valmistuksesta ja pidän itseäni jonkin sortin olutharrastajana. Tunnen useita Anikó Lehtisen tapaisia alan osaajia.

Panimomestari kävi päivittäin kellarisssa, jossa häntä varten oli aina puhdas olutlasi. Siihen laskettiin suodatuksesta maistiainen, jonka hän kulautti arvioivasti kurkkuunsa. Päättelin työn olevan mukavan leppoisa ja panimomestarin ura oli eräs ammatin valinnan vaihtoehtoni. Se kuitenkin jäi tultuani valituksi TKK:n karsintakurseilta insinööriopintoihin.

Suomen pitkäikäisin edelleen toiminnassa oleva olutfestivaali täyttää 25 vuotta! Helsinki Beer Festivalin ideoi oluita tunteva Markku Korhonen. Ensimmäisessä vuoden 1998 tapahtumassa Katajanokalla kiemurteli satojen metrien jono oluesta kiinnostuneiden suomalaisien tullessa nauttimaan muitakin oluita kuin tuolloin Suomessa pääasiassa tarjolla olleita vaaleita lagereita. 

Tapahtumaa edeltää järjestäjien iskuryhmän tutustuminen paikan päällä myös kulloisenkin teemamaan harvinaisempien pienpanimoiden tuotteisiin. Juhlan kunniaksi festivaali palaa nyt perinteisempään suuntaan ja on valinnut vuoden teemamaaksi vaaleista ja tummista lagereistaan tunnetun Tsekin, jossa nykyään tapaa kaikenlaisia oluttyylejä NEIPAsta SOURiin. Nytkin ryhmä tsekkasi toistasataa tsekkiläistä pienpanimo-olutta, sekä muita alkoholi- ja alkoholittomia tuotteita festivaaleilla nautittavaksi. 

Huhtikuun 14. ja 15. päivien tapahtumassa valitaan vuoden olut sekä olutravintola ja nyt myös siideri. Oluet ovat edelleen pääosassa. Paikalla on runsaasti suomalaisia pienpanimoita ja maahantuojia. Valitaan Vuoden Olut ja Siideri sekä julkistetaan vuoden Olutravintola. Tapahtuman aloittavan parin tuntisen asiantuntija- ja VIP ajan kuhina näytti olevan aiempia tapahtumia rauhallisempi. Liitekuvassa on tapahtuman lasi.

Useimmat taannoiset alkoholittomat oluet eivät maistuneet kummoisilta. Eräs asiantuntija luonnehti niiden ”muistuttavan kaukaisesti olutta”. Tilanne on muuttunut ja saatavilla on useita kelpoisia nollasta puoleen prosenttisia oluita.

 

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori, jota kiinnostaa tekniikan sekä teollistumisen historia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu