Päijät-hämäläisillä näyttämöillä

Suomalaiset ovat olleet taustoistaan riippumatta hullaantuneita teatteriin. Sekä näyttelemiseen että esitysten seuraamiseen. Laitosteattereiden ohella teatteria tehty ja katsottu nuorisoseuroissa sekä vastaavissa ja myös aatteellisissa ryhmittymissä. Monissa kaupungeissa on rinnakkain  kaupungin- ja työväenteatterit. Harrastus on yhdistänyt puolue- ja muista kannoista riippumatta.

Lahden kaupunginteatterin satavuotisjuhlan ja kaupungin neljäkymmentä vuotta täyttävän nykyisen teatteritalon tiimoilta on ilmestynyt kattava teos Näyttämöillä – vuosisata teatteria Päijät-Hämeessä (Otavan Kirjapaino Oy 2023, 243 s.). Ulkoasultaan, sisällöltään ja kuvitukseltaan onnistunut Päijät-Hämeen tutkimusseuran 36. vuosijulkaisu on matka alueen teattereiden historiaan ja nykypäivään. Matkalaisina ovat teatterin ammattilaiset ja harrastajat, alan opiskelijat, taiteilijat sekä alueen asukkaat. Lahtelaisessa kirjailijakodissa varttuneena olen ollut mukana tällä matkalla.

Lahden kaupunginteatterissa on ollut monenlaisia kausia, myös ristiriitoja. Julkaisijaa on syytä kiittää mittavasta ja ansiokkaasta kaupungin ja koko Päijät-Hämeen teattereita kuvaavasta työstä.

Lahdesta käydään Helsingissä teatterissa, mikä toki toimii toisinkin päin. Vaimoni ja minä esimerkiksi käymme teatterissa myös Lahdessa, jossa on usein kiinnostavia esityksiä. Eräs blogini mm. on Kosto elää Lahden kaupunginteatterissa (Vapaavuoro 02.10.2022).

Kuvaliitteinä ovat skenografi Minna Välimäen suunnittelema kirjan kansi sekä sisällysluettelo. Kannen puinen pikku-ukko kuvaa esityksen paloa ja taivaan kantta rajaa Cats -musikaalin ruostunut kuun sirppi. Runsaasta kuvituksesta on poimittu Lahden Työväen Teatterin Sodoma ja Gomorra vuodelta 1928 (kuva Työväen arkisto), teatterin johtaja Kalle Viherpuu Jeppe Niilonpoikana 1940-luvulla (kuva Teatterituki ry) sekä Something rotten – Jotain mätää Lahden kaupunginteatterissa vuonna 2022 (kuva Aki Loponen).

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori ja Tekniikan Historian Seuran jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu