ROBERT RUNEBERG – PIETARIN SUOMALAINEN INSINÖÖRI

Erään laskelman mukaan yli kolmesataa Teknillistä korkeakoulua edeltäneiden oppilaitosten kasvateista työskenteli Venäjällä. Autonomian ajan Pietari suurine konepajoineen lukeutui muutenkin suomalaisen tekniikan merkittävimpiin vuorovaikutuskeskuksiin. Eräs sinne uransa kypsässä vaiheessa päätynyt insinööri oli kansallisrunoilijamme poika, Jakob Robert Ivanovits Runeberg (1846…1919).

Helsingin Teknillisessä reaalikoulussa vuonna 1867 koneenrakentajan tutkinnon suorittanut Runeberg oli uskomattoman puuhakas. Uransa alkuvaiheessa hän kartutti tietojaan laivanrakennuksesta Englannissa ja Ranskassa. Kotiuduttuaan hän suunnitteli ensimmäisen Suomen ensimmäisen, talviliikenteeseen tarkoitetun, Hanko-Tukholma -reitillä liikennöineen höyrylaivan S/S Expressin, ja vaikutti useissa valtion jäänmurtajakomiteoissa. Runeberg lienee ensimmäinen suomalainen laivanrakentaja, joka pohti tieteellisesti kuinka suuria voimia tarvitaan jään rikkomiseen ja laivan etenemiseen jäissä. 

Hän ehti myös toimia sekä vuonna 1876 Helsingissä järjestetyn Suomen ensimmäisen yleisen taide- ja teollisuusnäyttelyn komissaarina sekä suomalaisena komissaarina Pariisin vuosien 1878 ja 1900 maailmannäyttelyissä ja julkaisi vuonna 1979 kertomuksen ”Berättelse med anledning af Finlands deltagande i Pariser verldsutställningen 1878” sekä vuonna 1883 kertomuksen ”Suomen osan-ottamisesta yleiseen Wenäjän taide- ja teollisuusnäyttelyyn Moskovassa v. 1882”. Aikansa merkittävimmän suomalaisen konepajan, Viipurin konepajan palveluksessakin hän ehti olla.

Lahjakkaan insinöörin uran virhearviointeihin lukeutuu Viipurissa vuonna 1877 rakennettu lentokone. Sen piti nousta ilmaan 15 hv:n höyrykoneen käyttämänä. Asiasta pilkattukin Runeberg toki piti suunnitelmaansa periaatteessa hyvänä.

Runeberg siirsi Angara-joella tehdyn pitkän tutkimusmatkansa jälkeen toimintansa painopisteen Pietariin. Siellä toimi muutamia suomalaisia insinööritoimistoja, joista Runebergin vuonna 1888 perustama Wega lienee ollut pitkäikäisin ja menestynein. Toimiston nimi oli kunnianosoitus Runebergin ystävän, Nordenskiöldin, tutkimusmatkalle. Useita suomalaisia insinöörejä työllistäneen Wegan toimialaan kuuluivat rakennus- ja asvaltointityöt, höyrylaivat ja laivaliikenne sekä maatalouskoneiden myynti. Hän myös välitti suomalaisia teollisuustuotteita kuten veneitä, laivoja, maatalouskoneita, polttomoottoreita ja lokomobiilejä Venäjän markkinoille sekä katukiviä Suomesta Venäjälle. Vallankumouksen jälkeen Runeberg joutui omaisuutensa menettäneenä palaamaan Suomeen. 

Robert Runeberg on mainio esimerkki suomalaisen insinöörityön ensimmäisen aallon kansainvälistymisestä, joka sittemmin historian tapahtumien seurauksena pitkäksi ajaksi hyytyi. Liitekuva hänestä on Museoviraston kokoelmasta. Lähteinä ovat mm. Engman, Max; Pietarinsuomalaiset, WSOY 2004, 641 s. sekä Nironen, Jarmo; Suomalainen Pietari kuvina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Pietarin instituutin julkaisuja, Helsinki 2003. 185 s.