Saksat postimerkkimaina
Saksa on ollut postimerkkien keräilijän kannalta kiintoisa, tosin historiansa takia hajanainen alue. Niin hajanainen, että monet ovat keränneet vain perus-Saksaa, BRD:ää sekä West Berliniä ja/tai DDR:ää.
Saksan valtakunta yhdistyi vuonna 1871 useista vapaakaupungeista ja pienistä ruhtinaskunnista. Ensimmäisen maailmansodan tappion jälkeen siitä tuli tasavalta. Vuonna 1933 valtaan nousi Hitlerin johtama ”Kolmas valtakunta”. Vuonna 1949 läntisistä miehitysvyöhykkeistä muodostettiin Saksan liittotasavalta BRD ja itäisestä vyöhykkestä syntyi DDR:n. Saksat yhdistyivät jälleen vuonna 1990. Eri vaiheissa Saksalla ja sen naapurimailla on ollut kiisteltyjä, hallinnolliselta omistukselta vaihdelleita raja-alueita omine postimerkkeineen, kuten Saarland.
Vanhat kaunat elävät vielä sitkeästi. Strasbourgissa ihmettelin saamaani tympeää palvelua. Hoksattuani mikä mättää aloitin keskustelut ”tulen Suomesta voinko puhua saksaa”. Silloin vastattiin ystävällisesti ”tottakai kaikkihan me sitä täällä osaamme”. Kaupungin ylihän oli marsittu sodissa ikävästi moneen kertaan. Talonmiehillä oli varalla kellareissa kulloisenkin tarpeen mukaiset Ranskan ja Saksan liput sekä katukyltit.
Saksan alueiden yleinen filateelinen jako on: Altdeutsche Staaten (Vanhan Saksan valtiot), Deutsches Reich, Deutschland (BRD), Deutschland – West-Berlin (Länsi-Berliini), Deutschland (DDR) sekä muu todella runsas saksalainen postimerkistö.
Vanhaan Saksaan kuuluivat mm. Baden, Bayern, Braunschweig, Bremen, Elsass-Lothringen Danzig, Hamburg, Hannover, Helgoland, Lübeck, Mecklenburg-Schwerin, Oldenburg, Preussen, Sachsen, Schleswig-Holstein, Württenberg. Maailmansotien ajan runsaat miehitetyt alueet saivat omat saksalaiset joko tilapäiset tai pysyvämmät postimerkkinsä, kuten Viro. Lukuisat siirtomaansa omine postimerkkeineen Saksa menetti ensimmäisen maailmansodan tappionsa myötä.
”Perus-Saksan” postimerkkejä ryhdyttiin julkaisemaan tunnuksella Deutsches Reich vuonna 1872 aiheena Saksan kotka. 1920 -luvun alkuvuosien hyperinflaatio vaati setelien ohella omat usein päällepainamina julkaistut miljoonienkin markkojen arvoiset merkit. Merkkien aiheet olivat aikansa lapsia. Hitler ilmestyi postimerkkeihin vuonna 1937 tekstillä ”Kansan pelastaja kykenee ajattelemaan vain sankarillisesti”, minkä jälkeen hän poseerasi merkistössä näyttävästi. Vuonna 1943 Deutsches Reich korvattiin silloisten tavoitteiden mukaisella tunnuksella Grossdeutsches Reich (Suursaksa).
Todennäköisesti yleisimmin kerätyt BRD, West-Berlin ja DDR -merkit kuvaavat monipuolisesti maiden historiaa, kulttuuria, arkkitehtuuria, urheilua, merkkihenkilöitä, teollisuutta, elinkeinoelämää ja muita maalle tärkeitä asioita tarjoten laajan katsauksen maan historiaan ja nykyisen elämään laajentaen mukavasti maiden tuntemusta.
Paheksun filatelian lieveilmiöksi tullutta postilaitosten ansaintatarkoituksessa tapahtuvaa postimerkkien todellisen tarpeen ylittävää julkaisutiheyttä. Tutustun nykyisin uutuuksiin ja kokoelmiin lukemalla alan lehtiä.
Liitekuvaksi olen valinnut vuosina 1943–1944 julkaistun, yhteensä kahdenkymmenenviiden merkin Saksan taisteluvoimaa esittelevien Wehrmacht-sarjojen Rheinmetallin 20 mm kaliberisen ilmatorjuntatykin taistelun tuoksinassa. Se kuului myös Suomen armeijan kalustoon tunnuksella 20ItK/30BSW ja on tullut minullekin tutuksi. Talvisodan alla niitä ostettiin Suomeen 50 ja myöhemmin lisää. Vuonna 1960 tykkejä oli vielä inventaariossa 142. Kuvan tykin taustalla valonheittimien kiilat etsivät kohteita. Suomalaisia sarjan muista merkeistä kiinnostanevat myös kalustoomme kuluneet Nebelwerfer -raketit, Panzer ja Sturmgeschütz -hyökkäysvaunut, Stuka-syöksypommittajat ja vuoristojääkärit.
