SUOMALAISIA TRAKTOREITA KULLERVOSTA VALTRAAN

Ainoa traktorin ajokokemukseni oli kaupunkilaispoikana heinäpellon vanhan ajan seipäillä kuivatus päästessäni talkoolaisena Takran ohjaimiin. Suomalaiset moottorivetäjät alkoivat kiinnostaa löydettyäni paperikeräykseen menossa olevia Kullervon tietoja. Seurasin läheltä myös Valmetin traktorien valmistusta.

Maailmassa ja meilläkin riittää traktorien valmistajia. Venäjän kielen alkeiden myötä hoksasin Belaruksen tarkoittavan Valko-Venäjää, Respublika Belarus. Olen sittemmin vieraillut eräillä alan tehtailla, tietenkin useasti Valmetin Suolahdessa, opiskelijoitteni jenkkilän ekskursiolla John Deerellä sekä Petroskoissa (Vapaavuoron blogini Äänislinnan tykkitehdas 01.01.2023). Deerellä meitä hauskuutti työmaaruokalan kyltti, jossa odota pöytiin ohjausta sijasta ohjaus oli kirjoitettu seat ja seed -sanojen samankaltaisuudesta johtuen tulkintamme mukaan siemennykseksi. Petroskoin tehtaalla kerrottiin suunnitelmasta rakentaa kaupungin laidalle uudet toimitilat. Lienevätkö jo rakennettu?

Gustav Wredellä on sattumalta kaksoisrooli suomalaisessa traktorien historiassa. Vuosisadan alulla Amerikkalaiseen autoteollisuuteen perehtymässä ollut tehtailija Carolus Wreden poika kutsuttiin kotiin, jossa mietittiin ryhtyisikö Turun Rautateollisuus valmistamaan autoja. Sitä pidettiin liian haastavana ja valittiin yksinkertaisempi moottorivetäjä-traktori. Toiveet olivat korkealla ja traktoria uskottiin olevan mahdollista myydä runsaasti Venäjän aroille. Sota kuitenkin romutti toiveet. Kullervon sarjavalmistus käynnistyi vuonna 1919 hyytyen vuoden 1924 tienoilla. Niiden U:n muotoinen kokoonpanolinja oli säilyneen valokuvan perusteella amerikkalaisen tehokkaan tyyppinen. Netistä löytyy useita Suomessa valmistettujen traktorien kuvia. Kullervon kuva on poimittu Wikipediasta. 

Kullervo oli monessa mielessä teknisesti edistyksellinen ja tehokas. Ikävä kyllä se oli epäluotettava. Emotehdas oli merkittävä venemoottorien valmistaja, joten suunnittelijaa vaadittiin käyttämään jo tuotannossa olevaa Troy-venemoottoria. Se oli riittävän tehokas. Kuivalla maalla moottorin jäähdytys ei kuitenkaan kunnolla toiminut. Kullervon pääkonstruktööri oli paitsi teknikko myös taiteellinen ja suunnitteli myös sen mainoskuvitusta. Suomeen ja Ruotsiin Kullervoa ei kuitenkaan saatu riittävästi myytyä. Vain noin 300 traktoria valmistui. Muutamia niistä on säilynyt museoituina. Gustav Wreden myöhempi toinen kausi traktorien valmistukseen kytkeytynyt kausi ajoittui hänen asemaansa Valmetin pääjohtajana. 

Muutamia vaatimattomia yrityksiä valmistaa traktoreita nähtiin vasta kolmisenkymmenen vuoden päästä Kullervosta, kuten Halldin & Roosin tehtaan vain 11 Vaasa traktorin valmistus. Vakavammin otettava yritys oli Tampereen Liikenne Oy:n vuonna 1950 markkinoille tuoma Takra, jota lienee valmistettu 880 kpl. Myös Fiskarsin Porvoon konepaja suunnitteli 1960-luvulla traktorien valmistusta. Hanke kuitenkin kuivui kasaan.

Valmetilla oli Jyväskylässä jo vuonna 1944 ryhdytty suunnittelemaan traktorien valmistamista Bolinder-Munktell Ab:n lisenssillä, mikä kariutui Lisenssiviraston kielteiseen kantaan. Englantilainen insinööri kävi heinäkuussa 1948 esittelemässä suunnittelemaansa traktoria. Paluumatkalla hän kuitenkin kuoli lento-onnettomuudessa ja traktorin luonnokset tuhoutuivat. Tämä traktorimalli tosin ei olisi sopinut maatalouskäyttöön. Valmetin suunnittelemasta traktorista valmistettiin 75 kappaleen koesarja. Tämän ”Piikkilangankiristäjän” valmistus aloitettiin vuonna 1953. Traktoreiden valikoimaa kehitettiin jatkuvasti. Silti riittäviin valmistusmääriin oli vielä vaikea päästä. Suolahden tehdas käynnistyi vuonna 1969. Traktoreissa on Linnavuoren tehtaan valmistamat moottorit, mikä toki on ollut merkittävä synergiaetu. Valmet do Brasil perustettiin uskomattoman hankalien koukeroiden jälkeen vuonna 1960. Kariutuneita suunnitelmia tehtaista oli myös mm. Meksikon osalta.

Maatalouskoneita myyvät keskusliikkeet suhtautuivat nuivasti Valmeteihin huolimatta siitä, että monet suomalaiset ostajat niitä halusivat. Valmetin oli pakko perustaa oma myyntiorganisaatio. Valmetin traktorit ovat jääneet lähtemättömästi monien käyttäjien mieleen. Olihan traktori usein perheen ylivoimaisesti suurin taloudellinen hankinta. Traktoreita on eri aikoina myyty Valtra Valmet ja Volvo BM Valmet nimisinä. Suolahden ja Brasilian tehtaat valmistavat vuosittain noin 24 000 traktoria myytäväksi yli 75 maahan. Nykyään Valtra on osa sen vuonna 2004 ostanutta Aggo-yhtymää.

Taustakirjallisuutta:

Björklund, Nils; Kakkosmies, luku Suomalainen traktori, Otava 1983.

Kauppinen, Veijo: Kullervosta Takraan. Suomalaisia traktorien valmistajapioneerejä KPT 4/92. 1992.

Ojanen, Olli J.; Kotimaiset traktorit, Alfamer 2013

On myös julkaistu joukko lapsille tarkoitettuja traktorikirjoja

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori, jota kiinnostaa tekniikan sekä teollistumisen historia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu