Suomen ja Ukrainan suhteen taustaa
Selailin hyllyssäni olevaa arvostetun ja tuotteliaan historioitsija, professori Markku Kuisman (s. 1952) kirjaa Venäjä ja Suomen talous 1700–2015, Siltala 2015, 363 s.) muistellen siitä löytyvän jotain nykytilanteessa mielenkiintoista. Olin tallettanut kirjan väliin Antti Blåfieldin siitä Hesarissa julkaistun arvion ”Venäjä on Suomelle lottovoitto ja ikiuhka”.
Ohitan kirjan alkuosan muuten kuin Suomen ja Ukrainan lyhyen Saksan varjossa tapahtuneen kohtalonyhteyden osalta. Ukraina ja Valko-Venäjä ehtivät olla ensimmäisen kerran itsenäisiä vain hetken, Baltian maat parikymmentä vuotta. Suomi oli oikeastaan ainoa, joka onnistui saksalaisten avustamana irtautumaan Venäjästä itsenäisyytensä säilyttäen.
Ukrainasta oli tulossa Saksan protektoraatti ja Suomesta kaavailtiin kuningaskuntaa. Mailla näytti olevan keskinäisiä taloudellisia etuja. Saksa taas ei kaivannut jakajia Ukrainan elintarvikkeille eikä paperiteollisuudelleen kilpailijoita. Suomi sai kuitenkin perustettua konsulaatit Kiovaan ja Odessaan. Saksan tappio sodassa muutti kaiken. Ukrainan kansantasavalta perustettiin vuonna 1918 ja vuonna 1919 bolševikit määrittelivät valtion nimeksi Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta. Vuonna 1922 se liitettiin juuri perustettuun Neuvostoliittoon.
Kuisman mielestä putinilainen restauraatio laittoi valtion toimimaan suhteellisen säännönmukaisesti ja ennakoitavasti. Suosittujen suurkapitalistien alapuolella kehkeytyi vaurastuva keskiluokka. Pelisääntöjen vakiintuessa yritykset rohkenivat sijoittaa Venäjälle. Idänkaupan toistaiseksi viimeinen kultakausi päättyi 1990-luvun alussa N-L -viennin kuihduttua lähes olemattomiin. Suomen teollisuuden oli pakko tehdä vuoden 1917 tapaan täyskäännös idästä länsimarkkinoille. Viennin sakkaus pahensi osaltaan 1990-luvun alun lamaa. Pahiten kärsivät kilpailukykynsä hukanneet tekstiili- ja vaatetusteollisuus. Voittajia olivat metalli- ja konepajateollisuus, kuten Vanhan Venäjän synnyttämät Neuvostoliiton kasvattamat ja imperiumin romahtamisen lentoon vapauttamat Nokia, Wärtsilä sekä Rauma-Repola.
Itä veti puoleensa lännen yrityksiä ja suomalaisetkin investoivat sinne enemmän kuin koskaan. Tämä siis oli tilanne myrskyn alla ennen nykyisiä vaikeuksia.
Kirja on hyödyllinen luettava!
Hungary and Finland have long connections culturally as Finnic people known as Permian/Bermian were already expanded 12,000 years ago from Suomi to Perm in Ural speaking Sanskrit-Finnic where some tribes are the origin of the tribes moving into area where Hungary is today. Those Finnic who stayed in Suomi (DUOMI land in Sanskrit) added name Rus (on the water in Sanskrit) and when they traded furs with Byzantine Empire they became known as Varangians (Var-rtija Var-asto Var-akas) when they founded Kyivan Rus only 13 years after Hungary was founded as neighbor.
Vatican then with Stephen colonized Hungary 1000 like also through Sweden Erik icolonized Suomi 1153.
Kyivan Rus was trading post for furs and Finnic Varangians became bodyguards of Constantinople Emperor.
Very long good relationship.
Communist USSR common problem now Hungary free non communist while Suomi EU sinking fast into communism under the label of green socialism.
Ilmoita asiaton viesti
Hungary want to save their own cultural identity and people – Finnic green communists and other socialist masquerading as democrats want open border tax own people to invest in other cultures coming in to divide the people so they can conquer.
Hungary builds wall and supports families marrying having kids one parent staying home – if 5 kids all is free until kids graduate as adults – they can afford because not financing immigrants or free this that for losers and leaches on society.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kirjoituksesta. Vaikuttaa tämän kertomuksen perusteella, että Suomi onnistui paremmin osallistumaan läntiseen markkinatalouteen viennin ja muun kaupanvaihdon merkeissä. Tämä tarkoittaa siis sitäkin mielestäni, että Suomi onnistui kehittämään pankkipalveluja myös liike-elämälle (liikepankit) ja onnistui kehittämään osittain myös pankkien avulla rahoituspalvelujaan.
Olisiko taustalla se, että Suomen tunnustettuna uskontona on evankelis-luterilainen traditio, joka yhtenäistää maan asuttamien heimojen elämäntapaa, kuten uskonnolla on tapana tehdä?
Kirjoittelin havaintojani Ukrainan ja muun Euroopan tilanteesta kirjoitukseeni Kirja Kansojen historia – hakusana Ukraina. On vaikeata kuvitellakaan nykyihmisenä sitä, kuten kirjan rivien ja sivujen väliltä voi tulkita, että kukaan vanhan ajan kuninkaallisista hallitsijoista olisi voinut ajatella tulevaisuutta ihan näihin meidän päiviimme asti. Nimittäin on ehkä kansa, ukrainalaiset, mutta kaikesta päätellen ei ole ollut vielä maata nimeltään Ukraina 1700-luvulla. Toki olisi varmaankin hyödyllistä tämä tarkistaa arkistotiedoista.
Joten kun hieman vastaavanlaiset alueet Suomi ja Ukraina, joissa molemmissa on useita heimokansallisuuksia, ovat selvinneet nykyiseen taloustilanteeseen hyvin erilailla, huomataan, että Ukraina ei onnistunut tai sitä häirittiin kehittämästä omaa rahoitustoimintaansa ja pankkilaitoksiaan yhtä hyvin kuin Suomessa on onnistuttu.
Itse olen sitä mieltä, että ihmistä ei nykyisessä hyvinvoinnin markkinataloudessa mikään yhtä paljon harmita, kuin huono rahatilanne tai velat. Jos Ukraina itsenäistyttyään on jäänyt velkaa Venäjän energialaitoksille ja velkaa muusta kaupankäynnistään, on ihmisten mielialat menneet matalaksi, minkä arvelen olevan suurena syynä nykyisiin konflikteihin. Nyt olisi rauhanosaajilla tilaisuutensa tuottaa noille hyville eurooppalaisille alueille ja niiden ihmisille rauha. Maiden johtajien tulisi nykyään osata neuvotella rauha, eikä tuottaa epäsopua. Mielipiteeni on, että nykyisten ongelmien taustalla on maiden välisten taloudellisten intressien ristiriitaisuuksia.
Laitan linkin edellä mainitsemaani kirjoitukseen:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/kirja-kansojen-historia-hakusana-ukraina/
Ilmoita asiaton viesti