Suut supussa

Lukiossa äidinkieltä ja psykologiaa leipätyönään opettava Mattias Edvardsson (s. 1977) asuu perheineen Lundin lähellä Skånessa. Hänen kirjallinen debyyttinsä oli vuonna 2012 julkaistu Dit drömmar färdas för att dö. Läpilyöntiteokseksi nousi Ruotsissa vuonna 2018 julkaistu Melkein tavallinen tarina. Edvardssonin teoksia on käännetty 30 kielelle. Jonkin tiedon perusteella hänen kirjoittamiaan kirjoja on 21 mukana kaksi nuorten kirjaa. Lehdistökin alkoi kiinnostua hänestä. 

Suosituimpia suomennettuja teoksia lienevät Hyvät naapurit (2020) sekä Perhetragedia (2021). Tuorein suomennettu kirja on tuhoisaa lupausta käsittelevä En sano sanaakaan (Like 2024, 329 s. suom. Raija Arvonen) tapahtumapaikkana kumitehtaastaan tunnettu Trelleborg, lyhemmin Trelle. Pieni paikkakunta Skånessa, jossa juorut kulkevat vauhdikkaasti.

Jarin ja Marian perheessä, sukunimiltään Kekkosia, pitäisi kaiken olla kohdillaan. Urat kunnossa ja kaksi luonteiltaan aivan erilaista teinitytärtä, vanhempi ”kympin tyttö” Isabella sekä mieleltään ailahtelevainen ja ongelmainen nuorempi kaunotar Amanda. Tavisperhe ovat ruokakaupassa sinnittelevät Sasho ja Linda sekä fiksu poikansa Niko, joka ei taidakaan olla niin kunnollinen kuin luultiin. Sashonkin taustasta löytyy sanomista.

Tapahtumat eivät etene aikajärjestyksessä. Luvut on ajallisesti sekoitettu ja otsikoitu ”niin ja niin paljon ennen murhaa” ja ”niin ja niin paljon murhan jälkeen”.

Isien pahat teot painavat ja teinien keskinäiset kuohuvat suhteet vaihtelevat. Isabellalla on perheen hyväksymä poikaystävä. Amanda ja Niko rakastuvat. Perheiden vanhemmat vastustavat näiden seurustelua, joka kuitenkin pian menee tauolle. Amanda löydetään kuolleena ja asekaapista on kadonnut kivääri. Käynnistyy melkoinen ruljanssi surmaa edeltäneiden ja sen jälkeisten päivien tapahtumien selvittelyssä. 

Rahan ansaitsemiseen keskittyneet vanhemmat miettivät mitä ehkä olisi voinut tehdä toisin. Kirjailija hallitsee psykologisen trillerin kaavan. Kirjat kertovat omilla tavoillaan vinksallaan olevista perheistä. Tavalliset ihmiset joutuvat tilanteisiin, joissa heidän moraaliaan koetellaan ja rikoksiin ajaa hyveelliseltä vaikuttava motiivi – varsinkin uhkan kohdistuessa heidän lapsiinsa.

Juoni on sopivan mutkikas ja sekava. Jännitys säilyy loppuun sakka. Kirjan lukemista hankaloittaa sen ikääntyneille silmille harmittavan pieni kirjasinkoko.

Edvardsson ei liene meillä vielä kovinkaan tunnettu kirjailija. Näyttöjen perusteella tilanne korjaantunee. Varmaan myös koska ensitietojen mukaan Netflixiin on syksyllä tulossa hänen kirjansa Aivan tavallinen perhe pohjalta tehty sarja.