Taanilinna ja Rääveli
Nuorena luin ja kuulin puhuttavan Räävelistä ihmetellen mikä ihmeen paikka se mahtoi olla. Vähitellen sen salat selvisivät ja paikka varmistui Viron pääkaupunki Tallinnaksi. Lopullinen selvyys asiasta tuli koulun saksantunneilla, jolloin ilmeni kaupungin nimen sillä kielellä olevan Reval ja monien Viron kartanonherroista olleen saksalaisia.
Ennen maan itsenäistymistä vuonna 1918 kaupunki siis tunnettiin nimellä Reval, suomeksi Rääveli. Aiemman nimen alkuperästä on useita teorioita. Todennäköisimmin se on periytynyt vanhan virolaisen Revalia -maakunnan nimestä. Tallinna puolestaan tulee luultavimmin tanskalaista kaupunkia tarkoittavista vironkielen sanoista Taani Linn, tanskalainen kaupunki.
Oma sekaannuksensa on myös valtion nimi, joka on heidän kielellään kahdesti ollut Eesti Vabariik ja niiden välisenä aikana Eestin Sosialistinen Neuvostotasavalta. Viro on vain maan tietyn osan nimitys, joka jostain syystä päätettiin vahvistaa maan suomenkieliseksi nimeksi. Useilla muilla kielillä se on edelleen jokin eestijohdannainen ja tuskin missään muualla kuin meillä Viro -niminen.
Ehkä Juhannuksena on eteläisen naapurimaan tuliaisina sujuvampaa juoda Viru Valgeeta kuin Eesti Valgeeta.
Historiataustaa maan Tanskan ja Saksan ajalle:
Kiovan ruhtinas Jaroslav Viisas perusti nykyiseen Tarttoon Jurjeviksi kutsutun tukikohdan. Slaavilaisten ei kuitenkaan onnistunut vallata maata ja 1200-luvulle tultaessa Viro oli edelleen heistä riippumaton. Läntisen kristikunnan ja saksalaisen uudisasutuksen laajentuessa saksalaiset valloittivat liiviläisten sekä lättiläisten alueet ja perustivat tukikohdakseen Riian kaupungin. Piispa Albert von Buxhoeveden kokosi Kalparitariston Baltian saksalaisten siirtokuntien suojaksi pakanallisia virolaisia vastaan. Tanskan kuningaskin kokosi armeijan pyrkien valtaamaan Saarenmaan sekä ja Pohjois-Viron. Verinen sota kesti lähes 20 vuotta. Lopulta Viro alistettiin ja jaettiin Kalparitariston, Riian kaupungin ja Riian piispan alueisiin. Tanskan hankkima Tallinnan alue siirtyi ritarikunnalle. Viron pohjoiset alueet palautettiin Tanskalle.
Nykyisen Viron alue jakautui pitkään Vironmaahan ja Liivinmaahan. Saksalainen Viro jaettiin hiippakuntiin. Yhteiskunnassa vallitsivat jyrkät säätyerot saksankielisten käytännössä hallitessa vironkielistä väestöä. Saksalaiset perustivat kartanoita ja alistivat talonpoikaiset alustalaisensa vähitellen täysin valtaansa. Heille säädettiin perintöalamaisuus, jolloin talonpoika omisti periaatteessa tilansa, mutta hän tai hänen perillisensä ei saanut myydä tai luovuttaa sitä ilman kartanonherran lupaa. Kaupunkien kautta käytävää kauppaa hallitsi Hansaliitto, johon Baltian tärkeimmät kaupungit tasavertaisina kuuluivat.
Liitekuva Antti Helin
Ollessani aikoinaan huolinta-alalla minulla oli konttorin seinällä 30-luvulta peräisin ollut Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön mainosjuliste, jossa oli listattu linjalaivat: Helsinki – Rääveli, Helsinki – Stettini ja Helsinki – Hampuri.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseinen ilmoitus on tuttu. Tallinnalainen professori Peter Raudsepp on kirjoitellut paljon tästä laivaliikenteestä ja minäkin Vapaavuoron blogissani Laivoilla Viroon 26.01.2024.
Ilmoita asiaton viesti
Liivinmaasta tulee mieleeni sukunimi Lifländer, joka lienee sinänsä harvinainen, mutta Ruokolahdella tuttu. Eräs tuonniminen ikämies sanoi minulle, että Lifländer-sukuja on paikkakunnalla kolme.
Ruokolahden kirkonmäellä sijaitseva 1700-luvulla rakennettu kellotapuli ei ole yleisölle avoin rakennus, mutta tiedän miltä sen ylätasanteella näyttää. Tietyn kattolaudan alapintaan on selvin kirjaimin veistetty: ”Korjattu 1915”. Sitten mainitaan muutaman kirvesmiehen nimet, yhtenä heistä ”T. Liflänter”.
On kiinnostavaa, ettei nimi ole suomalaistunut vaikkapa muotoon Liiviläinen. En tiedä, onko joku Lifländereistä muuten luopunut ruotsinkielisestä nimestään, ja laatinut sille ”suomalaisen vastineen”.
Ilmoita asiaton viesti
”Viro on vain maan tietyn osan nimitys, joka jostain syystä päätettiin vahvistaa maan suomenkieliseksi nimeksi.”
No ei nyt ihan näinkään. Viro-nimitys toki perustuu Virumaan maakunnan nimeen, mutta eroaa siitä yhdellä kirjaimella. Samaan tapaan Saksa-nimitys perustuu Saksiin (Sachsen), joka on vain Saksan osa. On aika tavallista, että maat saavat naapurimaissa nimiä, jotka perustuvat niihin osiin, joiden kanssa ollaan tekemisissä. Esim. latviaksi Viro on Igaunija, joka perustuu etelävirolaiseen Ugandin maakuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ja oman maamme nimi on Suomi, vaikka ”suomalaisiksi” kutsuttiin aiemmin vain niememme lounaisosassa asuvaa kansaa. Tavallaan nykyäänkin käytössä oleva ”varsinaissuomalaiset” kuvastaa sitä, että kaikki suomalaiset eivät olekaan niitä ”oikeita” suomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Savossa asia myönnetään monenmoisin sanakääntein, joista ei tiedä ovatko ne itseironiaa vai ylpeyttä.
– Puhhuu nelejää kieltä: suomee ja savvoo, hilijoo ja kovvoo.
– Ei oo synti olla savolaenen mutta se on h*levetin suur häppee.
– Ku savolaenen puhhuu ni vastuu on kuulijalla.
– Oekkeet immeiset (vertailussa muihin maakuntiin).
– Kuj juna pysähtyy Mäntyharjulla ni tulukki nousoo kyytiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kui sää ny tommottis?
Ilmoita asiaton viesti
Se on se Pähkinäsuarer raahar raja tuhattakolomessattoo ja kolomekkolomatta!
(Olli Väisälän kautta tietooni tullut švaa-käsite on edelleen elinvoimainen.)
Ilmoita asiaton viesti
Opettaja kysyy Kuopiossa montako tavua on sanassa ”kolme”. Oppilas vastaa: ”Kolome”.
Ilmoita asiaton viesti