Titaanin korkea peli

Suomalaiset metsäteollisuuden mahtisuvut ovat olleet Ahlströmit ja Serlachiukset, joille ja joiden suvuille vuosien varrella kertyi muidenkin alojen teollisuutta. Serlachiusten eri kausien johtajista on julkaistu kattavat historiikit. Vastaava on Ahlströmien puolelta nyt ilmestynyt historioitsija Sakari Siltalan kirjoittama Korkea peli. Teollisuustitaani Walter Ahlströmin elämä (Siltala 2023, 569 s.).

Suvun ensimmäinen patruuna Antti Ahlström omisti lopulta viisitoista sahaa ja neljä rautaruukkia jättäen jälkeensä Suomen suurimpiin kuuluneen omaisuuden. Walter Ahlströmiä (1875–1931) käsittelevän kirjan titaaniksi nimeämä Antin esikoispoika vedettiin valtaan siihen valmistautumattomana nuorukaisena. Insinööriopinnot jäivät haaveeksi. Hän kasvoi perheyhtiön johtoon vahvatahtoisen äitinsä koulimana toimien vuosina 1907–1931 A. Ahlström Oy:n pääjohtajana. Noormarkku oli ja on edelleen suvun yritysten hallinnollinen kotipaikka. 

Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan epävarmojen aikojen alla Ahlströmit eivät olleet luopuneet levottomuuksien yli säilyneistä, runsaista sahatavaran varastoistaan. Kysynnän jälleen herättyä he olivat ainoita, joilla riitti myytävää.

Johtajan oli matkusteltava yhtymän hajallaan sijaitsevien tehtaiden takia. Hän rakennutti juniin liitettävän salongin, kaksi makuukabinettia, neljä makuuhyttiä, palvelijainhuoneen sekä keittiön käsittävän salonkivaunun. Varkauden konepajan telakalta hänelle valmistui myös moottorialus.

Kirjan nimeen poimittu titaani oli erityisesti Chigagossa käytetty kovimpien industrialistien nimitys. Walterkin eli kovaa peliä. Hän oli särmikäs henkilö, jolla lienee ollut mielenterveydellisiä ongelmia ja alkoholiakin kului. Häntä luonnehditaan luksusautoihin, huvipursiin, salonkivaunuihin ja Euroopan kylpylöihin viehtyneeksi, joviaaliksi seuramieheksi sekä herkkäsieluiseksi, taidetta rakastavaksi mesenaatiksi, tulisieluiseksi fennomaaniksi, suomalaisuusliikkeen ruotsinkieliseksi rahasäkiksi, tyrannimaiseksi työnantajaksi, lakkojen rusentajaksi ja ankaraksi kotidespootiksi. Hän oli imperiumin rakentaja ja itseoppinut visionäärinen teknologi ja luunkova bisnesmies. Kuitenkin samalla heikkohermoinen pessimisti. 

Kirjassa on ajankohtainen Ukraina -yhteys, jota kuvaan Vapaavuoron blogissani Suomen ja Ukrainan suhteen taustasta (07.02.2023). Ukrainasta oli tulossa Saksan protektoraatti ja Suomesta kaavailtiin kuningaskuntaa. Mailla näytti olevan keskinäisiä taloudellisia etuja. Saksa ei kaivannut jakajia Ukrainan elintarvikkeille eikä paperiteollisuudelleen kilpailijoita. Suomi sai perustettua konsulaatit Kiovaan ja Odessaan konsuleina Rudolf Walden Kiovassa ja Gösta Serlachius Odessassa. 

Kirjan kieli on ­värikästä sekä laadukasta ja lukujen lyhyet otsikot iskeviä. Sisältö avaa runsaasti kuvitettuna käsitystä 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien ajasta eikä kirjan laajuuskaan pitkästytä. Sen sisäkansilla on kartta yhtymän teollisuuslaitosten sijainneista sekä Walterin äidin- ja isänpuoleiset sukutaulut.

Kirjan kattava lähteistö lienee laajuudestaan johtuen painettu suurennuslasia vaativalla kirjasinkoolla. Walter Ahlströmiä käsittelevä aiempi historiikki on Per Schybergsonin vuonna 2008 kirjoittama Vuorineuvos Walter Ahlström 1875-1931.