Unohdettua historiaa

Sotahistoriassamme on joitain taka-alalle painuneita kohtia. Sellainen on nyt esiin  kaivettu saksalaisten ja suomalaisten suhde kanssasotijan muututtua yht´äkkiä vihollismaaksi.

Ainakin ikääntyneempi sukupolvi tietää sissisodan mahdollisuuden varalta tehdyistä asekätkennöistä sekä asiakirjojen hävittämisestä ja turvaamisesta Stella Polariksen avulla. Vähemmälle tiedolle on kuitenkin painunut saksalaisystävällisten piirien valmistautuminen mahdollisessa miehitystilanteessa sissisotaan etenkin bolsemismia vastaan. Tätä kuvaa Martti Backmanin tuore teos Hirmuinen aika, saksalaismielinen vastarinta 1944-1948. (Docendo 2021, 301 s.). Kirjasta on julkaistu ainakin Seppo Simolan arvio Logistikkaupseeri -lehden numerossa 3/2021.

Syksyllä 1944 Suomessa elettiin hirmuista aikaa. Sota Neuvostoliittoa vastaan oli hävitty ja pelättiin puna-armeijan valtaavan Suomen lopullisesti. Maassa määräsi kommunistien tuella NL:n valvontakomissio. Pieni joukko suomalaisia ei antautunut, vaan ryhtyi Saksan tuella vastarintaan miehityksen varalle, mikä johti näitä isänmaan kohtalosta huolestuneita mahdottomien valintojen eteen. Kirjassa kerrotaan myös Saksassa pahaan välikäteen joutuneista suomalaisista naisista ja miehistä.

Suomalaisen SS-pataljoonan kapteeni Jouko Itälä värväsi Lapin sodassa suomalaisia sotavankeja loikkaamaan Saksan puolelle. Hänet tuomittiin vankilaan. Jääkärien sairaanhoitaja ja lottajohtaja, vapaaherratar Ruth Munck matkusti Berliiniin salaperäisessä tehtävässä. Hänetkin tuomittiin kuritushuoneeseen maanpetoksesta. 

Samaan sarjaan kuuluu myös Atso Haapasen kirjoittama Osasto H – Pääkaupungin salainen joukko-osasto (Docendo 2019, 169 s. ). Tämä osasto eli osasto Helsinki lienee melko tuntematon joukko-osasto. Sen virallinen tehtävä oli suojata jatkosodan lopulla pääkaupunkiseutua venäläisten mahdolliselta yllätyshyökkäykseltä. Saksalaisten itärintaman tappiot saivat suomalaiset varuilleen ja osasto sai toisen, salaisen tehtävän. Sen tuli valmistautua torjumaan saksalaisten vallankaappaus ja miehitysyritykset, jos ja kun Suomi irtaantuisi sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Olihan Saksa jo miehittänyt omin päin rauhanneuvottelut aloittaneita asevelimaita. Vastaavaan kostoon oli syytä varautua Suomessakin, etenkin kun Etelä-Suomi oli saksalaisille tärkeä turvatessaan malmin kuljetuksia Ruotsista. Kirja kertoo myös jatkosodan alussa ja asemasodan aikana tehdystä työstä maihinnousujen ja maahanlaskuoperaatioiden estämiseksi pääkaupunkiseudulle. 

Helsingin Sanomissa 30.09.2012 kerrotaan helsinkiläistytön ja torpedolaiva Königin Luisen haaksirikosta uimalla maihin pelastautuneen saksalaissotilaan rakastumisesta sodan aikana, Saksaan muuttamisesta ja avioliitosta, johon jopa tarvittiin todistus ”arjalaisuudesta” sekä Führerin lupa.

Pariskunnan yhteydet Suomeen katkesivat täysin Saksan muututtua vihollismaaksi. Vierailu Suomeen onnistui kahden lapsen kanssa vasta Helsingin olympialaisten aikana. Poliisina työskennelleen miehen 1980-luvulla kuoltua 91-vuotiaaksi elänyt leski jäi Saksaan, jonne elämä oli rakentunut ja jossa viihtyi paremmin.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu