Varhaisen sähkötekniikan ”Pelle Pelottomat”

Eric Tigerstedt oli sähkötekniikan paljolti unohdettu keksijä. Markus Hotakaisen uutuuskirja Eric Tigerstedt. Suomen Tesla (Aula, 192 s.) korjaa osaltaan tätä epäkohtaa. Urjalassa vuonna 1885 syntynyt, onnettomuuden ja sairauden murtamana New Yorkissa vuonna 1925 kuollut Eric Tigerstedt polveutui varakkaasta suvusta. Isä heitti perhettä sähköisin laittein salaa kuunnelleen pojan kadulle 15-vuotiaana, otti kuitenkin hänet myöhemmin takaisin ja tuki rahallisesti sekä muutenkin. Vertaus serbialaissyntyiseen Nicola Teslaan selittyy luonteiden samankaltaisuudella. Molemmat olivat aikansa Pelle Pelottomia.

Tigerstedt oli varakkaasta suvusta. Hän hankki vuosien 1912 ja 1924 välillä keksinnöilleen 71 patenttia. Nerokkaat keksinnöt eivät kuitenkaan häntä vaurastuttaneet ja hän kuoli köyhänä. Eric oli kuitenkin julkkis paitsi Suomessa myös Tanskassa ja Saksassa. Elämäkerrasta kuvastuu, että Tigerstedt oli Suomen ja muidenkin maiden mittakaavassa poikkeuksellinen nero. Hän jopa visioi vuonna 1913 ”sähköisen silmän”, jonka kautta ihmiset seuraavat kodeissaan maailman tapahtumia – eli television. 

Äänielokuva innosti uutuudellaan Tigerstedtia, joka onnistui sen kehittämisessä. Hän jopa sai ensimmäisen maailmansodan jälkeen Telefunkenilta korvauksia, joiden arvon silloinen hyperinflaatio oli vienyt. Sukutarinamme mukaan konepajan johtajana toiminut isoisäni osti sen aikaisella Saksan matkallaan mukana oleilla dollareilla olutkapakan, kun ”pilahalvalla sai”. Sitä tosin ei perukirjoista löydy.

Nobel-palkinto jäi sekä Tigerstedtiltä että radion pioneeri Teslalta saamatta. Teslan sijasta sen sai Marconi. Palkinto kuitenkin myöhemmin kumottiin Teslan hyväksi, kuitenkin ilman palkintoa. Useita sähkötekniikan mittayksiköitä on nimetty henkilöiden mukaan, kuten Amperi (André-Marie Ampere), voltti (Alessandro Volta) ohmi (Georg Ohm) ja myös magneettivuon tiheyden yksikkö tesla. Tigerstedt ei tähän kunniaan yltänyt. 

Tiede -lehden numerossa 12/2023 on on lehden aiemman päätoimittaja Tuula Koukun arvio kirjasta. Tietoa Tigerstedtista löytyy myös prof. Ismo Lindellin  kirjasta Sähkön pitkä historia (Otatieto-sarja. Gaudeamus, 2009). Olen puolestani kirjoittanut Nicola Teslasta (Tekniikan Waiheita 2018:3 s. 68). Ja netistä löytyy lisää.

Autojen historian aamuhämärissä yleiset sähköautot ovat nyt kova juttu. Paljolti Henry Fordin ansiosta polttomoottori ne aikanaan selätti. Suomalaisen autoilun historian alkuvuosina ei vielä ollut bensa-asemia, vaikka ÄPY:n mukaan maailman vanhin bensis oli Kalmarin Unioni. Bensaa ostettiin aluksi apteekeista. Nyt sähköautoissa kuljetetaan viidestä sadasta kilosta ylöspäin painavaa akkupakettia, jonka lataaminen saattaa korpitaipaleilla aiheuttaa huolia.

Tekkarihuumorin ystävänä on vielä pakko mainita aiheesen liittyvä hataroituneen muistini mukaan näin kuuluva runo: ”Amppeeri, voltti ja trasformaattori, oikosulku ja proppu. Tähän minun lauluni loppu”.

Liitekuvassa on Ericin kehittämä kryptografoni eli ”salatiedotuskone”, josta olisi voinut tulla kaupallinen menestys (Tekniikan museo).