Venemessut ovat taas varma kevään merkki 

Sisämaan kasvattina en ole purjehtija eivätkä veneet herätä muutenkaan enempiä intohimojani. Muutaman kerran olen päässyt kaverien purjeveneissä merelle. Navigointiin osaamiseni ei riitä. Vene on ollut minulle vain tarpeellinen kapine, jolla mennään vastarannalle tai koetaan verkot, katiskat ja pitkäsiima. Soutamista helpottamaan perheeseemme hankittiin jo 1950-luvulla puiseen soutuveneeseemme tarvittaessa kiinnitettävä perinteinen British Seagull, narulla käyntiin vedettävä, varmatoiminen ”Prutku”. Vartuttuani hankin huvilaveneeksi Terhin avovene- ja 14 hv perämoottoriyhdistelmän, jolla ei silläkään turhia ajeltu.

Järjestäjä kertoo kolmen vuoden pandemiatauon jälkeen taas mahdollisen Vene 23 Båt -näyttelynsä olevan kooltaan Pohjois-Euroopan suurin. Antaahan seiskahalli lisää tilaa ja väljyyttä. Poikkesin vuosia sitten Düssseldorfissa työmatkan luppopäivänä sikäläisillä venemessuilla, joiden laajuus yllätti. Muut alan näyttelyt kalpenivat tämän omassa sarjassaan painivan tapahtuman rinnalla.

Hesan messuilla on omanlaisensa rennon oloinen ja helposti tarttuva tunnelma. Hinnakkaat uutuudet kaappaavat mediahuomion. Niiden ohella messuilla esitellään myös paljon perhekäyttöön sopivia tavisveneitä. 

Suomalainen veneteollisuus on näyttelyssä näkyvästi esillä. Onhan Suomessa noin 3 500 henkilöä työllistävällä venealalla palattu ”normaalille tasolle”. Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto ylittää 800 miljoonaa euroa. Venevientimme arvo aleni tammi-marraskuussa 2022 kolmisenkymmentä prosenttia. Tärkein vientimaa on Ruotsi, jonne meni reilut neljätuhatta venettä. Kakkosena on Norja. Tuontia oli eniten, kummallista kyllä Meksikosta, kakkosena Puola. Sähköperämoottorien tuontia rajoitti komponenttipula.

Suomalaisten suosikkivene on edelleen Buster. Kymmenen suosituimman venemerkimme kärjestä peräti yhdeksän on suomalaista. Hallitseva veneiden materiaali on alumiini. Mielenkiintoinen uutuus on Terhin pitkäaikaisen 385-mallin näillä messuilla lanseerattu uusi sähkökäyttöinen 390 -versio. Suomen ensimmäinen kaislapurjevenekin esitellään.

Veneilyyn liittyviä varusteita näkyy näyttelyssä runsaasti. Kalastusvälineitä, erityisesti uistimia riittää. Messuille voi tuoda tarpeettomia tai rikkinäisiä uistimia saamaan uuden elämän viehetuunauspajassa. Rajavartiolaitos ottaa messuilla vastaan vanhentuneita hätäraketteja.

Mielenkiintoinen uutuus on myös vasta lähtökiidossaan oleva Unique Docksin kierrätysmuovikomposiitista valmistettu laiturikonsepti.

Puuvenekauden ikäukkona katselen mielellään messuille näytille tuotuja, hyvin hoidettuja puuveneklassikoita, joita on esillä useita helmenä vuonna 1911 rakennettu Noak. Perinteiseen tapaan Nissen (Häggblom) aarteilla on oma nurkkauksensa. Messuilla on nähtävissä useita historiallisia perämoottoreita. Olen poiminut mukaan Moottorivenelehti Kipparin vuoden 2006 näitä aarteita esittelevän osan 27-36 kuvan legendaarisesta Nissestä Porvoon jokirannan perämoottorimuseonsa edessä yhdessä minulle tuiki tutun British Seagullin kanssa.

Veneilijät ovat tarkkoja määräyksistä ja vesien suojelusta. Septitankkien  tyhjennys on ollut ongelmallista, kun ei tiedetä missä asemia oikeasti on ja ovatko ne toimintakunnossa. Asiaan on tulossa yksityishenkilön toimesta käynnistynyt parannus. Septit.net. sivuston ansiosta on saatavissa ajantasaiset tiedot asemista ja niiden käyttövalmiudesta. Tämä valittiin vuoden 2022 veneilyteoksi.

Avajaispäivänä käytävillä liikkui ilahduttavan runsaasti lapsiperheitä veneitä katselemassa. Messut jatkuvat vielä su 19.02. saakka osin pidennetyin aukioloajoin, joten halutessaan sinne vielä ehtii.