Viron Vapaussodasta

Suomen itsenäistymiseen liittyvien aseellisten selkkausten kaltaiset välienselvittelyt käynnistyivät pian Virossa, jonne pyydettiin meiltä apua. Sitä ryhdyttiin kokoamaan nopeasti valtionhoitaja Pehr Evind Svinhufvudin todettua senaatin istunnossa ”Veljeskansaa on autettava!”. Apua koordinoi Viron avustamisen pääkomitea.

Vanhempi ikäpolvi toki on kuullut Viron vapaaehtoisten sotaretkistä. Nuoremmat tuskin lankaan lukuun ottamatta historian ja varsinkin sotahistorian tutkijoita ja harrastajia. Neuvostomiehittäjät tuhosivat Viron vapaussotaan liittyvät muistomerkit, eikä Suomessakaan veljeskansan vapaussotaa ollut aina soveliasta muistella. Ensimmäinen suomalainen Virossa kaatunut, Aukusti Tuominen, sai hautakiven vasta 100 vuotta kaatumisensa jälkeen.  

Asia nousi taas esille postimerkkikerholehti Tavastforumin 4/2023 Pauli Ihamäen artikkelista Suomalaiset Viron Vapaussodassa 1918 kuvineen kulkeneista filateelisista kohteista ja Toijalan hautausmaan muistomerkistä. Sinne on haudattu viisi tuolloin vielä pieneltä paikkakunnalta lähtenyttä Pohjan poikiin kuulunutta vainajaa. 

Yli puolet Viroon halunneista oli 16–20-vuotiaita, osa vieläkin nuorempia.  Mukaan lähti myös jääkäreitä. Ensimmäinen 1156 miehen johtama ruotsalaisen majuri Martin Ekströmin johtama I Suomalainen Vapaajoukko koostui etupäässä eteläsuomalaista vapaaehtoisista. Pohjoisempana Suomessa asuneet hakeutuivat virolaisen everstiluutnantti Hans Kalmin johtamaan 2213 miehen Pohjan Poikiin. Sotilaiden lisäksi Viroon lähetettiin nelisensataa virkailijaa, joista osa osallistui sotatoimiin. Kummankin joukon johtajat olivat sisällisotamme veteraaneja. Kenraalimajuri Martin Wetzer oli kummankin joukon yhteinen ylipäällikkö .

Suomalaiset ylittivät Suomenlahden jäänmurtaja Tarmolla brittialusten suojauksessa joulukuun 1918 lopulla. Vastaanotto oli seuraavana päivänä Tallinnan torilla, jossa pää- ja puolustusministeri Konstantin Päts piti suomalaisille ylevöittävän puheen.

Pohjan Pojat saapuivat Viroon parin viikon päästä. Heidän alueekseen osoitettiin Etelä-Viro. Tulijoille järjestettiin Tartossa konsertteja, teatteriesityksiä sekä vierailuja paikallisten asukkaiden luona. Suuri taistelu oli pian Pajun kartanon mailla Valgamaalla.

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko palasi Suomeen maaliskuun lopussa ja Pohjan Pojat reilua kuukautta myöhemmin. Suomalaisten panoksen Viron vapaussodassa ei katsota olleen sotilaallisesti ratkaisevan tärkeä. He toki taistelivat esimerkillisen pelottomasti. Sotaonnikin kääntyi suomalaisten saavuttua. Suomalaissotilaiden vapaa-ajan sikailut herättivät sittemmin usein pahaa verta.

Joulun lähestyessä liitän mukaan kuvat mielestäni hyvää tuulta tuovista Viron tämän vuoden joulumerkeistä. Siellä osataan! Merkikuvien myötä toivotan blogieni lukijoille hyvää lähestyvän Joulun aikaa! 

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti googlettamalla, mm:

Helanen, Vilho; Suomalaiset Viron vapaussodassa. Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki 1921 sekä Oppian 2023. Helanen osallistui sotaan ja täydentää omia havaintojaan toisten suomalaisten kokemuksilla.

Kauppinen, Veijo; Panssarijuna oli aikansa hirviö. Tekniikan Historia 2020:1 s. 50…51

Kauppinen, Veijo; Baltian maiden sotahistoriaa. US Vapaavuoro 20.01.2023

Kauppinen, Veijo; Viron sotamuseo. US Vapaavuoro 27.08.2023

Mattila Jukka I. & Kemppi, Jarkko; Viron Vapaussota 1918-1920, Helsinki 2006 

Niinistö Jussi; Heimosotien historia 1918–1922. SKS 2017

Tienari, Eino; Viron vapaussota 1918–1920, US Puheenvuoro 5.3.2023

Zetterberg, Seppo; Uusi Viron historia. SKS 2017 

Veijo Kauppinen

Kirjoittaja on TKK:n (Aalto-yliopiston) konepajatekniikan emeritusprofessori, jota kiinnostaa tekniikan sekä teollistumisen historia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu