Ylipakkaamista ja liikaa muovia

Vaimo osti minulle paidan ja halusi nähdä sen sopivuuden. Oli ryhdyttävä askartelemaan pakkausta auki. Paidat on todennäköisesti pakattu myös ”kalliin” vaikutelman luomiseksi perinteisesti monimutkaisesti, mistä jää suuri määrä erilaista roskaa. Niin nytkin. Oli pahvia, silkkipaperia muovia, metallia ja narua. Onneksi tässä ei ollut käytetty suurta määrää nuppineuloja. Irto-osia olivat kolme metalli- ja yksi muovinen liitin.  Narulenkkikään ei ollut solmittu vaan sen päät oli yhdistetty muovisella liittimellä.

Hedelmät ja vihannekset ovat usein ylipakattuja. Niitä saa enää harvemmin irtopainoisina toreja lukuun ottamatta. Yleisin niiden pakkaus ovat saranalliset muovikotelot. Pahvikoteloitakin tosin on.

Muovia käytetään muissakin pakkauksissa ylenpalttisesti. Toki lisääntynyt pakkausten muovia korvaava suunnittelu on monissa tapauksissa onnistunut. Toivomisen varaa kuitenkin vielä on.

Valtaosa perheemme jätteistä koostuu usein muovista. Kerrostalomme jätehuoneessa on laatikot eri jakeille. Muovijätteen kookas laatikko on usein täynnä. Lasin ja pienmetallin laatikot ovat paljon pienempiä. Jätteiden lajittelukin ontuu. Kaikki kun eivät jaksa tai viitsi lajitella, vaan työntävät yhden pussukkansa sekajätelaatikkoon. Pahvilaatikkojen litistäminen tai pilkkominen on sekin joillekin ylivoimaista ja kookkaat pakkaukset täyttävät astiat nopeasti. Laiskoja lajittelijoita näyttää olevan kaikissa ikäryhmissä, joten sormella ei ole tarpeen osoittaa vain nuoria.

Sekä pakkausten materiaalien valintaan ja suunnitteluun että jätteiden kohtuulliseen lajitteluun olisi selkeästi nykyistä enemmän tarvetta. Ja kansalaisilta hiukkanen viitseliäisyyttä.