Ollako vai eikö olla

Nouseeko ihminen avaruuteen kohdatakseen maailmankaikkeuden planeetat. Onko ihminen luonnostaan sulkeutunut vai avarasydäminen. Arvostammeko, kaipaammeko toisiamme vain silloin kun toinen meistä on jäänyt leijumaan avaruuteen, albumein, kuvin ja itkuin. Miksi haluamme rakastaa kaukaa toisiamme sanoin: ”Minä rakastan sinua, aika on vain kortilla.”

Miksi yleensäkään haluamme rakastaa. Onko se sama asia kuin että pitää voittaa nyrkkeilyottelu. Muutoin olemme vailla merkityksiä. Kokemuksesta päätellen, nyrkkeilyottelun voittanut on häviäjä, ja hän jatkaa häviämistä, kunnes hän on rampa, eikä voitoilla tai häviöillä ole enää merkitystä. Nyrkkeilyottelun häviäjä etsii sitä toista ihmistä. Rakkaus on tunneälyllisiä, sosiaalishenkisiä merkityksiä, eikä pelkästään kaukaisia unelmia, jälkijättöistä surua.

Kirjan sivuilla koetaan rakkaus, höysteiden kera. Uskokaa tai älkää, olen kokenut sen, se on siinä, kansien välissä, kertoen ihmisen sisimmästä. Julkisella taululla, valkoisella liidulla vedettyjä mustia tahroja. Ymmärsikö ihminen, eihän ihminen ymmärrä mitään, hän vain kuvittelee ymmärtävänsä.