Huippu-urheilu on usein sairasta, valheellista ja rikollista. Merkittävät antidouping-instituutiot suojelevat Kiinaa.
Miljoonavoittoja takovat urheilu-instituutiot ovat jo niin väkevä taloudellinen voima, että politiikka alistuu tämänkin voiman alle.
Pariisin olumpialaisten doping-uimaskandaali on syvää mustaa huumoria, surrealistista komediaa ja onneksi ainakin vielä veretöntä shakespeareläistä valtataistelua:
”Kansainvälinen uimaliitto Fina, Maailman antidopingtoimisto Wada ja ITA sekä Kiinan antidopingtoimisto Chinada ovat hyväksyneet Kiinan turvallisuusviranomaisten antaman selvityksen.
Korruptio on silloin aika totaalista, kun doupingia tutkivat järjestöt eivät halua tuoda tutkimuksia näkyviin. Jotain tällaista on ollut ennenkin.
Tapaukseen kriittisesti suhtautuvat tahot eivät ole saaneet vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Miten trimetatsidiini päätyi keittiöön? Miten oli mahdollista, että kielletyn sydänlääkkeen jäämiä löytyy korona-ajan desinfiointivimmassa maustepurkeista, liesituulettimesta ja likakaivosta kuukausia myöhemmin? Tai kenelle reseptinalainen sydänlääke kuului?”
(ATTE HUSU: Kommentti: Pariisissa absurdi näytelmä – Kiinan tv:n kysymys maan dopingsaagasta sai aikaan myötähäpeän maailmanennätyksen. YLE 26.7.2024)
Urheilu on hienoa. Huippu-urheilu on usein sairasta, valheellista, rikollista.
Se on luonnollista, koska huippu-urheilu on kovaa kansainvälistä politiikkaa – tahtoen tai tahtomattaan. Gazan lukemattomat syyttömät nais- ja lapsiuhrit kertovat kuinka kovaa ja valheellista kansainvälinen politiikka on. Mikseivät siis kansainväliset urheiluliitot sallisi dopingin?
Sanotaan, että kolmella kultamitalilla ja yhdellä hopealla Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle Tukholman olumpialaisissa vuonna 1912. Silloin ei ollut dopingia.
Nyt osa sitten ajattelee, että ei meillä Suomessa.
Muistaako joku Mika Myllylän ja muut doupatut suomalaiset menestyshiihtäjät?
Huippu-urheilu on erittäin tuottoisaa massaviihdettä, jonka seuraajat eivät yleensä ole huippukunnossa.
Urheilu antoi minulle lapsena hyvin paljon niin kehon kuin mielen kannalta. Silloin se oli ennen kaikkea leikkiä tosissaan mutta ei vakavissaan.
Useimmille kansalaisille olisi hyväksi, että huippu-urheilua olisi vähemmän ja kansalaisten liikuntaa enemmän. Se olisi tärkeää myös kansanterveyden ja kansantalouden kannalta.
Kansalaisten liikunnan puolesta puhutaan sunnuntaisin. Arkisin resurssit uhrataan yhä vakavampaan, yhä kaupallisempaan kilpaurheiluun.
Miljoonavoittoja tahkoavat urheilu-instituutiot ovat jo niin väkevä taloudellinen voima, että politiikka alistuu tämänkin jyrän alle.
Kiinan epäilyttävää dopingskandaalia suojelevat muutkin kuin kiinalaiset. Sitä hyssyttelevät myös kansainväliset antidoping-toimikunnat.
”Tutkinnan keskiössä on Kiinan kansallisen antidopingtoimiston Chinadan raportti. Raportti on saksalaisen tutkivan toimittajan Hajo Seppeltin hallussa.
ARD on toistuvasti pyytänyt Wadaa julkaisemaan Chinadan raportin, mutta Wada ei ole suostunut pyyntöön.”
Toivottavasti länsimaat noudattaisivat tapauksessa avoimuutta ja sananvapautta.
Veikko Tarvainen
veikonvenytys.fi
28.7.2024
Kommentit (0)