Pariisin olympialaisten mitalikatoa paljon pahempia seikka on kansankunnan kuntokato

Media on täynnä ihmettelyä ja syyttelyä, että miksi Talvisodan sankareiden jälkeläiset evät enää kahvi kultamitaleja kansainvälisillä kilpakentillä.

Joka tuutista tulvii samaa ihmetysitkuvirttä.

Sen sijaan, että kohkataan koko ajan suomalaisten urheilijoiden kunnosta, voisimmeko tovin pohtia, mitä on tapahtunut kansakunnan kunnolle?

Kyse ei ole niinkään miettimisestä vaan tutkimustulosten muistiin palauttamisesta.

Hyvin monella mittareilla tarkastellen, kansalaisten kunto on yleisesti laskenut merkittävästi. Huolestuttavinta on lasten kunnon heikkeneminen.

Lasten liikkuminen on vähentynyt huomattavasti. Kännykkä ja tietokone ovat korvanneet jalkapallon ja pesäpallon.

Ulkoilmaihmisistä on tullut sisäilmaihmisiä.

Oleellista on polarisoituminen. Pieni porukka on huippukunnossa, osa ylikunnossa. Ja iso massa on tyystin toisenlaisessa kunnossa.

Olen sen selkeäst huomannut työssäni joogaohjaajana.

Olen nähnyt myös, kuinka kunto saadaan takaisin sopivan kevyellä liikunnalla.

Aloitin oman kuntoutumisen, kun olin hyvin stressaantunut äitini omaishoitamisesta, jota jatkui 23 vuotta.

Kun katselin äitini kunnon heikkenemistä, päätin, etten vanhana ole huonossa kunnossa.

Suuren vaikutuksen minuun teki, kun tärkein joogaopettajani Kirsti Valanne, joka oli kymmenen vuotta äitiäni vanhempi oli paljon paremmassa kunnossa kuin äitini.

Nyt 68-vuotiaana olen joissain asioissa paremmassa kunnossa kuin 30-vuotiaana. Se on paljolti joogan ansiota. Jos jättäisin kertomatta, että joissain asioissa olen huonommassa kunnossa kuin 30-vuotiaana, silloin valehtelisin.

Ilman aktiivista joogaharrastusta olisin varmasti paljon hermostuneempi, äreämpi.ylipainoisempi ja jäykempi. Ehkä alkoholisoitunut. Ehkä maan povessa.

Ryhdyin joogaohjaajaksi, kun omassa kuntoutumisessa jooga oli tärkeä tekijä.

90-luvulla olin yleensä ainoa mies 20 naisen joukossa joogasalissa. Niinpä aloin perustamaan vain miehille tarkoitettuja joogaryhmiä. Nimesin sen äijäjoogaksi, ei-mystiseksi yksinkertaiseksi venyttelyksi ja rentoutumiseksi. Siitä tuli menestys. Se on oiva osoitus, kuinka uusia ihmisryhmiä voidaan saada mukaan liikuntaan aika pienillä jutuilla. Nimeä ja hiukan asennetta muuttamalla.

Kansan liikunnan lisääminen vaatisi paljon enemmän tukea päättäjiltä. Monin paikoin on huutava pulaa sopivista harjoittelupaikoista.

Kansalaisten kunnon kohottamisesta puhutaan noin kerran kaksi vuodessa.

Puheista tulisi siirtyä toimintaan.

On jo kiire.

Jäljet peloittavat.

Veikko Tarvainen

veikonvenytys.fi

13.8.2024