TAISTELE – PAKENE – JÄHMETY – MIELLYTÄ

Moni on kuullut pakene – tai taistele -reaktiosta. Harvempi on kuullut pakene – tai taistele – tai jähmety -reaktiosta. Huomattavasti harvinaisempi ilmaisu on: taistele – tai pakene – tai jähmety – tai miellytä -reaktiomalli.

Kun pelkäämme fyysistä tai psyykkistä uhkaa, elimistömme ryhtymään tehokkaasti suojelemaan meitä, niin aivomme kuin koko kehomme.

Ei ole väliä, onko uhka todellinen vai ei. Kun tunnemme mielessä uhkaa tai voimakasta stressiä, meissä käynnistyy nopea suojausmekanismi niin aivoissa kuin koko kehossa. Sen ansiosta olemme lajina säilyneet hengissä.

Jos tuo mekanismi toimii liian herkästi, silloin se haittaa elämäämme ja suojamekanismi voi kehittyä sairastuttavaksi. Se on silloin kuin palohälytin, joka pärähtää päälle, jo siinä vaiheessa kun joku katsoo tulitikkurasiaan.

Tätä suojamekanismia kutsutaan usein termillä: pakene – tai taistele – tai jähmety. Saalistajaeläintä pakeneva uhrieläin on tästä oiva esimerkki.

Tämä mekanismi, elimistön hälytystila, on tarkoitettu lyhytaikaiseksi reaktioksi, joka loppuu, kun vaaratilanne loppuu. Esimerkiksi saaliseläin, joka pääsee pakoon, tärisee jonkin aikaa tilanteen selvittyä ja palaa sitten normaalitilaan.

Meillä ihmisillä varsinkin stressaavana nykyaikana taistele – tai pakene – tai jähmety -reaktio voi jäädä päälle pitkäksi aikaa, hyvinkin pitkäksi aikaa. Joillakin se on päällä suunnilleen koko ajan. Eli joku on lähes vakituisesti taisteluvalmiudessa. Joku jää pakovalmiuteen tai pakenee ihan liian usein. Joku elää elämäänsä pääosin jähmettyneenä.

Sitten on myös fawn-mahdollisuus, vähiten puhuttu selviytymiskeino tässä yhteydessä eli silloin puhutaan

fight-flight-freeze-fawn-vaihtoehdoista. Eli taistele- tai pakene- tai jähmety- tai miellytä reaktiomalli.

Fawn – miellyttäminen – viittaa siihen, että kaltoin kohtelevassa, välinpitämättömässä tai hyvin kontrolloivassa perheessä lapsi pyrkii kaikin tavoin miellyttämään toisia. Hän työntää omat tunteen syrjään, usein sisäänsä, koska ne ovat liian vaikeita tai niiden ilmaiseminen voi johtaa pahan tilanteen pahenemiseen ja näin hän omaksuu vanhempiensa, kasvattajiensa tunteita miellyttääkseen heitä ja välttääkseen pahoinpitelyn tai välinpitämättömyyden. Näin lapsi kuvittelee voivansa kontrolloida, voivansa hallita vanhempien tunteita ja tilannetta – ja väliin onnistuukin.

Eräs nainen kertoi, että kun hänen isänsä piiskasi häntä, hän oppi tukahduttamaan itkunsa ja ulinansa, koska jos hän itki tai ulisi, tilanne vain paheni, isän raivo paheni ja piiskaaminen kesti kauemmin.

Kun kääntää omat todelliset tunteensa sisäänsä, esimerkiksi kun kääntää ja säilöö tuskansa, vihansa sisälle, se voi johtaa ahdistukseen, masennukseen tai erilaisiin itsetuhoisiin käytösmalleihin.

Tämä miellyttämis-malli voi seurata lasta läpi koko elämän kaikissa hänen tärkeissä ja vähemmänkin tärkeissä ihmissuhteissa.

Veikko Tarvainen

13.8.2022

Video aiheesta:

https://www.youtube.com/watch?v=OP6SXMr-6_g&t=1s

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu