Vaaralliset sähköpotkulaudat ja sähköpyörät. Tekevätkö päättäjät jotain ongelmalle?

Sähkölauta ja sähköpyörä käyttäytyvät eri tavoin kuin peruspyörä.

Potkulaudalla ja sähköpyörällä pääsee noin 25 kilometriä tunnissa eli vinhemmin kuin keskivertopyöräilijä polkee.

Ne ovat nopeampina välineinä vaarallisempia kuin tavalliset pyörät.

Sähköpyörillä tämä tulee esiin erityisesti ikäihmisten onnettomuuksissa. Toisaalta ikäihmiset onneksi ajavat keskimäärin rauhallisemmin kuin nuoremmat. Mutta sähköpyörän vauhtiin turtuminen on vaiettu ja tiedostamaton ongelma.

Sähköpyörässä on vauhtisokeuden vaara. Ensin minua hieman pelotti tietyissä paikoissa 25 kilometrin vauhti. Kahden viikon kuluttua aloin ihmetellä:

– Onko pyörässä jotain vikaa, kun se ei enää liiku niin nopeasti.

Ei pyörässä vikaa ollut. Ongelma oli päässäni. Olin turtunut nopeuteen.

Äijänköriläänä köröttelen tavallisella pyörälläni 15 km/h. Sähköpyörälläni suhautan 20 – 25 km/h – alamäessä joskus jopa 30 km/h.

Pukinsarviset, millimetrin ohuilla kumeilla varustetut ”kilpa”pyöräilijät hyökkäävät normaaliliikenteeseen yli 30 km/h vauhdilla.

Potkulauta on vaarallisempi toisia ihmisiä ajatellen, koska se on paljon painavampi kuin pyörä. Tuo paino murskaa alle jääneen luita tehokkaasti.

”Suuri osa pääkaupunkiseudulla vuokrattavista sähköpotkulaudoista painaa yli 25 kiloa. Esimerkiksi Tierin vihreät laudat painavat 32 kiloa ja Voin punaiset noin 31 kiloa.” (https://yle.fi/a/74-20052386 )

Jos potkulautailija on 70 kiloinen, silloin pahimmillaan ihmisen päälle syöksyy sata kiloa 25 kilometriä tunnissa. Ei ole ihme, jos se johtaa kuolemaan.

Pyörät ovat onneksi kevyempiä. Esimerkiksi Wilma merkkinen kaupunkipyörä painaa 15 kiloa. Myös kymmenkiloisia pyöriä löytyy.

Mitä painavampi, sitä vaikeampi käsitellä:

”Yksinkertaisesti sanoen pyörän paino vaikuttaa huomattavasti pyörän hallittavuuteen. Painavampi pyörä on haastavampi polkea nousuissa ja hankalampi käsitellä. Toisaalta se on kuitenkin nopeampi alamäkiosuuksilla.” (https://www.canyon.com/fi-fi/blog-content/)

Ymmärtääkseni pyörä on muutenkin ketterämpi ja sen ohjattavuus on parempi kuin potkulaudalla. – Mutta näistä ominaisuuksista ei ole paljon iloa ole, kun promilleja on tarpeeksi.

Kun hankin sähköpyörän, heti huomasin, että 25 km/h on monin paikoin Helsingissä typerän rohkea ratkaisu. Ei tarvitse juoda montaa kaljaa, niin sitten ollaan vielä typerämpiä ja vielä vaarallisempia.

Maltilla ja varovaisuudella käytettynä sähköpyörä on hyvä vaihtoehto.

Nuorena olisin varmasti ollut hyvin typerä sähkölaudan kanssa. Sitä luuli olevansa kuolematon sankari. Varsinkin kun kaljaa oli kallossa.

Potkulautojen nopeutta olisi hyvä pienentää. Se voisi ainakin vähän auttaa. Jotain sellaista on tehtykin. Mutta lisää turvallisuutta kannattaisi lisätä. Luottamus hyvä, kontrolli parempi.

Toivottavasti päättäjät olisivat rohkeampia tässä asiassa, koska vakavia potkulautaonnettomuuksia on kertynyt jo niin paljon. Minusta 20 kilometrin maksiminopeus olisi hyvä asia. Sähköpyöräilijänä kannatan sitä myös sähköpyörille.

Jare Suomela toivoo, että hänen Facebook-kirjoituksensa voisi auttaa edes yhtä ihmistä. Ettei niin monelle kävisi kuten hänelle.

Nostan hattua Jarille rohkeasta, viisaasta kirjoituksesta. Hän on antanut luvan kirjoituksen jakamiseen:

Jare Suomela:

”Sähköpotkulaudat!

Haluan julkisesti omalla nimelläni tulla esiin vaikka perinteiseen tyyliin täällä varmaan tulee paskaa niskaan.

Katson kuitenkin että jos tämä estää edes yhden vakavan loukkaantumisen tai jopa kuoleman, olen onnistunut!

Viime la-su yönä kaverin synttärijuhlien jälkeen otin kännipäissäni sähköpotkulaudan alle kotimatkaa varten, niin kuin olin tehnyt monesti ennenkin.

Tällä kertaa kaikki ei kuitenkaan mennyt yhtä hyvin mitä aiemmin. Kaaduin potkulaudalla. Täysin en muista kauanko itseäni keräilin, nousin kuitenkin ja jatkoin matkaa kotiin kävellen.

Seuraavana aamuna tutkin vaurioita. Kädessä ja polvessa asfaltti-ihottumaa. Päässä pieni vekki. Ajattelin että no eipä siinä mitään, tällä mennään.

Eilen (keskiviikkona) kolme päivää jatkuneen päänsäryn jälkeen päädyin menemään työterveyteen. Sieltä lääkärin lähetteellä Kysin päivystykseen.

Iltamyöhällä otettiin tietokonekuvat. Kuvista paljastui kallon murtuma ja sisäinen verenvuoto aivoissa.

Lääkäri sanoi, että on ollut hiuskarvan varassa etten ole kuollut! Valtimosta oli tuo verenvuoto tullut mutta onneksi vain vähäistä.

Nyt olen ensi alkuun sairauslomalla pari kuukautta ja sitten kontrolli aivopolilla. Ennusteiden mukaan mitään pysyvää vammaa ei pitäisi jäädä, onneksi!

Minä opin tästä ja itse en kyseisillä vehkeillä aja enää koskaan, en edes selvinpäin. Toivon että edes joku tämän jälkeen harkitsee asiaa ja jättää seuraavan kerran humalassa sähköpotkulaudalla ajamatta sillä se voi oikeasti säästää teidän hengen. – saa jakaa.”

Toivottelen Jarelle pikaista paranemista ja nostan vielä kerran hattua rohkeudesta.

Veikko Tarvainen

veikonvenytys.fi

25.8.2024