Lumi, lapset ja ensituntuma historiaan eli Ukrainalaiset kotikadullani

Ensilumi 2022 Ukranialaisia ja lapsia

*

Mietteitä ensilumen tultua, joulukuussa 2022

Torstaina tuli lunta/ ensi kerran tänä talvena./ Kunnolla kuusi senttiä/ Kolasin pihan/ ja viimeistelin reunat./

Pari tuntia myöhemmin/ vein koirani pissalle./ Kotikadullani leikki lapsia/ hyppelivät auravalliin/ ja pihaliittymästä Marskinkadulle/ puskemaani vähäiseen kolalumeen/ iloisesti kisaten ja kikattaen./ Ilakoiden kylässä josta lapset jo melkein loppuivat./ Viimeksi lapsileikkijöitä täällä/ oli joskus yli kymmenen vuotta sitten./  Nyt on vain vanhusten Kotipihlaja/ eivätkä he ilakoi ulkona./

Lauantain kävelin Vesitornin kautta kotiin/ ammoin se oli Tuulimyllynmäki/ Jonka muistumana kadun nimi/  on Myllymäenkatu, siellä on jauhettu ruista ja muita viljoja/ Nyt minä näin miten/ noin nelivuotias pieni poika/ pienillä suksillaan ja lyhyillä sauvoillaan/ tamppasi Myllymäkeä ylös, haara-askelin/ minun täytyi ihan pysähtyä tätä ihmettä katsomaan/ Pieni ihminen otti ensituntumaa lumeen/ Kaukana kotoa vieraalla maalla/ ja selvästi suksimiehiä, kääntyi laskuun ja levisi heti  X:ksi,/ mutta kampesi ylös ja jatkoi/yhä uudestaan.

Mietin/miten vuonna 2100 tuo nuori mies/on 82-vuotias/ huomasin sattumalta: siitä on tänä talvena 82 vuotta/ kun 44.D tuhoutui Kainuun pakkasissa/ Äitini tekopitäjässä, ankarana aikana/ Tosin Juri Kilin sanoi minulle eräässä/ seminaarissa vuosituhannen vaihteessa/ että oikeasti heistä kuoli ehkä noin 6700 miestä/ hän oli käynyt läpi Neuvostoliiton sotilasasiapaperit./Mihin ne loput miehet katosivat?/ Mutta minulla on tämä hetki/ tämä talvi. Kun työhuoneeni ikkunasta katson/ Marskikadulle joka toinen kävelijä/ on ukrainalainen/ Heittelee kohtalo ihmisiä/ Onneksi tuolle nelivuotiaalle Suomi on/parempi paikka kuin niille/

Edellisille tänne kylmään heitetyille. Ainakin tämä poika hiihtää jo.

[Ikaalisissa on nyt noin 150 ukrainalaista sotaa paossa, kaukana kotoa: näin kertoi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tervehdyspuheessaan tiistaina itsenäsyysjuhlassa: tapaan heitä päivittäin Marskinkadulla; moi ja huomenta!]

Tämän talven, vuoden, tiedän, muistan, ikäni, kunnes kuolen.