The Fourth of July, 2022 – tuttu poika menee sotaväkeen
The Fourth of July, 2022 – tuttu poika menee sotaväkeen
*
Tänään, 4. päivä heinäkuuta 2022, aloittaa noin 12.000 nuorta suomalaista asevelvollisuuden suorittamisen. Eräs tuttu poika on yksi heidän joukossaan: ei koskaan sitten 15. kesäkuuta 1971 kun itse aloitin saman urakan, nuorukaisten meno kenttäharmaisiin/maastopukuihin ole tullut niin omakohtaiseksi kokemukseksi.
Julkaisen tässä erään kirjeen elokuulta 1941, se on jostain syystä päätynyt kokoelmiini, ja nyt tuntuu että on paras kohta julkaista se.
Ainakin kaksi asiaa yhdistää tuon 81 vuotta sitten kirjoitetun kirjeen tähän päivään:
Euroopassa riehuu nyt brutaali sota, aivan kuin silloin. Ja silloinkin nuori ihminen astui ”teit isäin astumaan”, aivan kuten kaikki nuo nykypäivän 12.000 nuortamme. Hiljaisessa mielessäni samalla toivon, että joku joka tuntee tai on tuntenut kirjeessä mainitut henkilöt tai heidän läheisiään, lukisi tämän. Halusta luovuttaisin alkuperäisen kirjeen kuorineen niiden lähinnä oikeille omistajille.
[pyrin kirjoittamaan mahdollisimman autenttisessa muodossa kaiken mitä kuoressa ja kirjeessä näkyy; mahdolliset ja tod.näk. virheet vh:n]
*
Kirjekuoressa erottuu merkinnät:
Kenttäposti [Leima KENTTÄPOSTIA]
Neiti. Siiri. Oksa.
Ruosniemi
Toivonen
[Leima: ?66 Totenkopf3nt. Rgt. 331 – SS*Kraihus*?]
Kirjeessä on teksti:
H – ki 30/8. – 41.
Siiri – .
Terveiseni sinulle täältä kai päällekirjoituksesta huomaat missä olen. Monet kiitokset kirjeestäsi sain sen eilen.
Vointini on yleisesti hyvä eilen muutettiin uusi kipsi jalkaanin petillä joudun vallan oleman eikä ole tietoa koska liikkeelle pääsen.
aikaanin koitan kuluttaa lukiessa radioo kuuntelen ja nukun muuta en siis tee radio juuri äsken ilmoitti että viipuri on vallattu siis karjalan pääkaupun kuuluu jälleen Suomelle vaikka en minä ole sen asian hyväksi mitään tehnyt.
Sain eilen nuorimmalta veljeltäni kirjeen hän kertoi lähtevänsä asevelvollisuuttaan suorittamaan 1 päivä syyskuuta siis meistä veljeksistä seitsemäs ja viimeinen menee armeijan palvelukseen kuus on jo toista sota reisua kyllä sen luulis yhden perheen osalta riittävän.
Kyllä nyt on sillä tavalla että minä en osaa muuta kirjoittaa lopetan nyt tähän.
Toivon sinulle hyvää vointia ja hauskaa syksyä.
Terv Väinö
*
Kuoren taittopuolella lukee:
Lähettäjä. Perkola. Väinö.
Kpk. 7.
8225
*
Kuinka niin toivonkaan, että Väinö toipui ja selvisi elämässä.
Näillä sanoilla toivotan kaikkea hyvää ja selviytymistä kaikille tänään 4.7.2022 asepalvelukseen astuville!
Sota-arkiston/Kopsan legendaarisen tunnusnumero-luettelon mukaan:
Peiteluku 8225 = 54.SotaS. SPR
Kyseessä on siis SPR:n sairaala, nykyinen Töölön sairaala, joka oli erikoistunut m.m. vaativaan raajakirurgiaan.
Ilmoita asiaton viesti
”… veljeksistä seitsemäs ja viimeinen menee armeijan palvelukseen kuus on jo toista sota reisua kyllä sen luulis yhden perheen osalta riittävän.”
– Huh ja huh. Aihe on lähtökohtana esimerkiksi elokuvassa ”Pelastakaa sotamies Ryan”, ja mieleeni tulee myös Koskelan veljessarjan kohtalo Linnan suurromaanissa ”Tuntematon sotilas”.
”Ei sodassa kaikki kuole vaan siviilissä kyllä”, tokaisee joku jermu kirjassa ”Nauru sodalle”. Kokkojen nelimiehinen veljessarja porskutti maailmansodan läpi hengissä, joskaan ei naarmuitta. Sama onnistui äitini isän kolmelle nuoremmalle veljelle, joten suvustani puuttuvat sankarivainajat. Isoisäni (1893-1969) oli ehtinyt oman sotansa käydä valkoisen armeijan riveissä parikymmentä vuotta aikaisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
”.. kuus [veljestä] on jo toista sotareissua [käymässä]… Kyllä se luulis yhden perheen osalta riittävän”.
Jotain jyhkeää tässä on.
Katselin eilen juhlakiireiden lomassa sodissamme menehtyneiden/sotapolku -tiedostoja enkä löytänyt tuolle nimelle miestä..
Ehkä seitsemän veljestä selvisi?
Ilmoita asiaton viesti
Leima ilmeisesti liittyy;
”3. SS-divisioona Totenkopf (saks. SS-Division Totenkopf) oli Waffen-SS:n yhtymä toisessa maailmansodassa.
Kesäkuussa 1941 Operaatio Barbarossa alkoi, ja divisioona eteni pohjoisen armeijaryhmän mukana Baltiaan. Baltiassa se taisteli, kunnes divisioona siirrettiin uudelleen organisoitavaksi Etelä-Ranskaan lokakuussa 1942.”
>> Ilmeisesti k.o. Div.:n haavoittuneita siirrettiin H:kiin, 8225:een? saamaan erityishoitoa.
Todetaan nyt kuitenkin, että Väinö ei kuulunut tuohon asiakasryhmään. Olisikin mielenkiintoista selvittää, missä joukko-osastossa Perkola palveli. Kirjeen tekstistä saa sen käsityksen, että perheen seitsemästä pojasta peräti kuusi – siis myös Väinö – oli palvellut jo Talvisodassa. Jännästi hän ei nimeä veljeään, vaan kutsuu häntä vain anonyymisti ”nuorimmaksi veljekseen”; merkitseekö se, että Siiri tunsi nuorimman veljen – vai viittaako se siihen, että hän ei nimenomaan tuntenut häntä?
Ilmoita asiaton viesti
Kun itse muutamia vuosia opiskelulykkäystä saaneena menin inttiin syksyllä 1980, maailmanpoliittinen tilanne (Afganistanistakin huolimatta) oli varsin seesteinen ja stabiili nykypäivään verrattuna.
Toki meille aina suurempien harjoitusten alkaessa yritettiin lietsoa ennen kasarmilta poistumista jonkinlaista ”todellisuuden tunnetta” mainiten vesirajaloukkauksista tai jostain muusta ”kriittisestä”, mutta sellaiseen suhtauduttiin hyvin leppoisasti ja suorastaan huumorilla.
Rannikkotykistön marssilaulu oli ”Sillanpään Marssilaulu” vuodelta 1939 ja muistan kuinka YYA-vastaiselta ensimmäisen säkeistön sanoitus kuului: ”…yli peltojen vetten ja tunturien, aina Hangosta Petsamoon”. Jos samaa laulua lauletaan siellä edelleen, niin ainakin kohta ”Sama kaiku on askelten, kyllä vaistomme tuntee sen, kuinka kumpujen kätköistä mullasta maan isät katsovat poikiaan” saattaa sävähdyttää nykyisen eurooppalaisen sodan vallitessa aivan eri tavalla kuin silloin.
Ilmoita asiaton viesti
Oma suhtautumiseni F.E.S.:n Marssilauluun saa syventäviä sävyjä siitä seikasta, että hänen vanhin poikansa oli elämäni toinen esimies nuoruudessani, vaikuttava ja lämmin persoona. Hänelle, nimenomaisesti hänelle, Sillanpää kirjoitti YH:n aikana kun kaupunkikotinsa ikkunasta katseli – ja kai myös kuulosteli – miten Herttoniemen it:n pojat lauloivat marsseillaan ”renkutuksia”. Tilanne oli vakava, ja tuleva taata halusi jotain syvempää. Sitä Suomi ja sotilaat saivat. Kun poika sitten marssi YH:n aikana omassa porukassaan, sielläkin laulettiin Marssilaulua – poika isänsä tekstiä muiden mukana laulaen..
Ilmoita asiaton viesti
Sotapolku kertoo:
Väinö Perkola sijoittui III/JR36:n riveihin:
https://sotapolku.fi/sotapolut/jalkavkirykmentti-36/honkala—perustaminen-jalkavkirykmentti-36–900640800/?person=539359
Komppania 10./JR36 kokoontui Hämeenkyrön pitäjän, Honkalan Sk-talossa 18.6.1941.
I ja II pataljoona perustettiin Kiikassa.
III pataljoona perustettiin Hämeenkyrössä
Esikunta perustettiin Vammalassa.
Ilmoita asiaton viesti
Oletettavasti kirjeen kirjoittaja on tässä:
https://www.sotapolku.fi/henkilot/perkola_v-in-matias_1914-02-22_huittinen/
Ilmoita asiaton viesti
Sotapolku-sivuston tiedot ovat valitettavan vajavaiset.
Huittisissa syntyneitä Perkola -nimisiä sotilaita olisi 3.
Jää arvailtavaksi onko tässä Väinön ohella 1 vai 2 kirjeen tarkoittamia Perkoloita?
Muista ainakaan yksi ei käy kronologisesti yksiin tässä haetun veljessarjan poikain kanssa.
https://www.sotapolku.fi/henkilot/?sukunimi=Perkola
Ilmoita asiaton viesti