Ruokajono

 

Henkilöt tapasivat ruokajonossa. He olivat melko nälissään, sillä olivat vasta kuulleet pitkän selostuksen organisaation historiallisista vaiheista. Niitä henkilöitä, joista oli otettu heijastettavat kuvat, kiinnosti tietenkin esitys. Toiset kuulijat olivat muuten valppaina, tulisiko jossain vaiheessa myös heistäkin jotain.

Jonon henkilöt lähestyivät kiinnostuneena ruokapöytää, jonka keskellä oli valittavat ruoat. Miten se ruoka-sana taipuukaan? Jatkuvasti tapahtuu kielenhuollon hyväksymiä muutoksia, ettei oikein pysy mukana. Ketkä vaikuttavat tehokkaasti asioiden kulkuun? Aikaisemmin  sanottiin esimerkiksi: "Alan kirjoittaa tekstiä." Nyt hyväksytään: "Alan kirjoittamaan tekstiä." Tästä kirjoituksesta taitaa tulla puiseva, kun "mennään kielenhuollon alueelle" vai pitäisikö sanoa, kun "menemme kielenhuollon alueelle".                                                                                                                        

Mutta eihän tässä ollut tarkoitus kirjoittaa kielenhuollosta vaan ruokahuollosta eli asiaan. Jonon henkilöt siis lähestyivät ruokapöytää, jossa oli ruokaa tarjolla keskellä pitkää pöytää. Jonon henkilöt saattoivat jakaantui kahteen haarautuvaan jonoon pöydän molemmille puolille. Oli siis kaksi reittiä valita ruokavälineet, lautasliina ja ruoka. Saiko selostuksesta hyvän kuvan, "missä mennään" vai pitäisikö sanoa, "missä menemme"? Kysymys onkin sitten, kumman reitin ruokailijat valitsevat.

Eräs ruokailija  teki valinnan harkittuaan vakaasti: "Tuo reitti näyttää varmalta nakilta." Toinen totesi: "Miksi juuri tuo puoli pöydästä? Miksi ei tuo toinen reitti? Olihan sekin mahdollista valita." Vastaus tuli pikaisesti:" Katsoin, kummalla puolen pöytää on enemmän tai vähemmän lautasia. Siitä oli helppo olettaa ja tehdä lopullinen  ratkaisu. Millä puolella on vähemmän lautasia, sillä puolella on vähemmän ruokaa ja päinvastoin. Mitä mieltä olet, oliko hyvä valintaperustelu?"                       

"Aika hyvä. Olet varmaan matemaatikko, kun teet oletuksia? Taidan käyttää tuota "sinun oppia" vai pitäisikö sanoa "sinun oppiasi" jatkossa hyväksi", toinen totesi ja jatkoi: "Muistatko vielä kysymykseni heräteostoksista? Sinä vastasit myöntävästi, mutta ihmettelit kysymystä. Minä sanoin, että olen ostanut herätettä useinkin kompostia varten. Ostoskärryssä on nytkin kompostiherätettä. Kompostissa on vipinää keväisin ruokailun merkeissä. Hyvää ruokahalua."

 

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu