Seitsemästä veljeksestä nykyaikaan

 

Saunan merkitys on aina ollut tärkeä asumisessa. Aleksis Kivi on kuvannut muun muassa saunanlämmitystä Seitsemän veljestä -teoksessaan. Kiuasta lämmitettiin puilla, joita oli varattu tarvittava määrä. Savun poistumista varten oli  tehty "räppänä", joka on oudohko sana joillekin. Veljesten sauna oli "sisäänlämpiävä". Sana saa ajatukset liikkeelle: "Missä määrin yhteiskunnan toiminta ja päätökset ovat sisäänlämpiäviä?" Saunarakennuksen nurkassa oli kiviröykkiö, jonka alla oli paikka polttopuille. Tuohen sai syttymään "tuluksen" avulla. Tuohella oli arvoa, sillä sitä käytettiin myös rakennusten katoissa.

Saunapuut sytytetään nykyisin toisin. Tässä kohdassa muistuu mieleen erään ongelmallisen tilanteen kuvaus kirjallisuudesta: "Tulitikut olivat loppuneet, mutta kahvit pitäisi keittää". Kiuasta lämmitettiin "ankarasti", kuten Seitsemän veljestä -kirjassa kerrotaan. "Kylmään" saunaan ei mennä nykyäänkään mielellään. Saunan lattialle levitetyillä oljilla koeteltiin voimia: "Kuka meistä on se todellinen painija?" Se ratkesi tunnetuin seurauksin. Voimien mittely ei ole hävinnyt mihinkään. Seitsemän veljestä on teos, johon kannattaa syventyä.

Aleksis Kiven tuotos on avannut tietä myös Jukolan suunnistustapahtuman perinteelle. Kuopio – Jukolan toimintaympäristö tuli tutuksi tänä kesänä 2014 Kuopion Vehmersalmella. Kyseinen urheilutapahtuma suosi luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Kuopio – Jukolan tunnelma "piti  nähdä ja kokea".  Monissa keskusteluissa on muisteltu mennyttä tapahtumaa.

Tehtävään motivoituminen vaikuttaa tulokseen. Esimerkiksi seitsemän veljestä ponnistelivat aluksi pakosta "lukkarin koulussa" oppiakseen lukemaan. Heidän asenteensa lukemista kohtaan muuttui kuitenkin myöhemmin myönteisemmäksi. Veljekset ymmärsivät lopulta lukutaidon merkityksen yhteiskunnassa selviytymisen kannalta.

Jukolan suunnistustapahtuman järjestäminen on haaste, jopa näytönpaikka, kuten Kuopio – Jukolankin kohdalla on ollut. Kun osallistujat saapuivat maaliin, he peseytyivät mielellään. Sauna ratkaisi kyseisen asian. Toimintatiimini vastuulla oli telttasaunojen lämmitys, joka oli Kuopio – Jukolan ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa. Saunanlämmitys sisälsi "alkulämmityksen", "venlasaunat" ja "jukolasaunat".

Saunanlämmitystä oli lauantaista 14.6.2014 kello 10.00:stä sunnuntaihin 15.6.2014 klo 14.30:een. Tänä aikana seitsemästä kuuteentoista toimintatiimini jäsentä hoitivat lämmityksen. Saunanlämmitys oli vaativa tehtävä: paloturvallisuus oli oltava kunnossa, polttopuita ja löylyvettä oli oltava riittävästi. Veljesten saunanlämmityksessä  oli puutteita paloturvallisuudessa tunnetuin seurauksin.

Toimintatiimini koostui  henkilöistä, jotka ovat perehtyneet johtamiseen. Tärkeää on työpalaute. Jäävätkö myönteiset suoritukset kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintaa arvioitaessa?  Veljesten johtajuus määräytyi helposti. Vanhin veljeksistä oli tietenkin joukon johtaja, joka määräsi "tahdin". Hän oli vaikuttamassa  siihen, että yksi veljeksistä lähetettiin "lukkarin oppiin" kouluttautumaan "lukemisen saloihin".

Tieto- ja viestintäjärjestelmä sisälsi avaintiedot.  Toimitsijat saattoivat viestittää tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta myös omakohtaisia ajatuksiaan, jotka liittyivät Kuopio – Jukolan toimintoihin. Veljesten asioita tässä pohtiessa nousee mieleen kysymys, mitkä olivatkaan senaikaiset tietojen välityskeinot yhteiskunnassa. Seitsemän veljestä -kirjassa on hienoja kuvauksia, miten koti nähdään kasvuympäristönä. Veljekset kasvoivat yhteiskunnan tärkeiksi kansalaisiksi.

Ympäristövaikutusten arvioinnin johtopäätös oli, että suunnistajat olivat tiedostaneet siisteyden merkityksen. Ovatko he saaneet parempaa kasvatusta ja koulutusta, joiden perusteella korrekti käyttäytyminen on ollut mahdollista? Veljekset liikkuivat paljon luonnossa, joten  heille luonto on ollut tärkeä oppimisympäristö. Asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin.   

Kokemuksesta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on  paljon yhteiskunnassa. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Kuopio – Jukolankin  sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet olisivat jääneet toteutumatta. Samat kysymykset koskettavat myös Seitsemän veljestä -teoksessa kuvattua yhteiskuntaa.

 

 

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu